Toisen tähden pinnalta kuvattiin ensi kertaa konvektiosoluja – kuplat osoittautuivat valtaviksi

ESO on julkaissut kuvan, jossa näkyy plasman konvektiota eli lämpötilaeron aiheuttamia virtauksia kaukaisen tähden pinnalla. Kyseessä on 530 valovuoden päässä sijaitseva punainen jättiläistähti Pi1 Gruis.

Tutkijat päättelivät kuvasta, että tähden pinnalla olevat konvektiosolut eli granulat ovat jättikokoisia jopa tähden kokoon verrattuna. Ne ovat halkaisijaltaan noin neljänneksen tähden halkaisijasta eli 120 miljoonaa kilometriä. Tämä vastaa neljää viidesosaa Maan ja Auringon välisestä etäisyydestä.

Auringossa granulaatiosolun tyypillinen halkaisija on vain 1 500 kilometriä eli karkeasti tuhannesosa sen halkaisijasta.

Kuvaamisessa käytettiin VLT-teleskoopin PIONIER-instrumenttia, joka ottaa kuvia infrapunassa. Useilla muilla vastaavilla punaisilla jättiläisillä on lähellään havaintoja haittaavaa pölyä. Tässä tapauksessa pölyn puuttuminen mahdollisti historialliset havainnot.

Kurjen tähdistössä sijaitsevan Pi1 Gruis -tähden halkaisija on noin 350 kertaa Aurinkoa suurempi ja se on useita tuhansia kertoja Aurinkoa kirkkaampi. Auringostakin arvioidaan tulevan tällainen punainen jättiläinen sen vetyvarastojen loputtua noin viiden miljardin vuoden kuluttua.

Tähden ympäriltä on havaittu 0,9 valovuoden etäisyydeltä laajeneva ainekuori, joka kertoo noin 20 000 vuotta sitten tapahtuneesta purkauksesta.

Aiheesta lisää ESO