Tutkitut tähdet 16 Cygni A ja B muistuttavat paljolti Aurinkoa. "Tähtien vain 70 valovuoden etäisyydestä johtuen ne ovat suhteellisen kirkkaita ja soveltuvat siksi hyvin analyysiimme", kertoo Earl Bellinger Max Planck -instituutista.

"Aiemmin oli mahdollista tehdä vain malleja tähtien sisuksista, mutta nyt pystymme mittaamaan niitä."

Astroseismologian alaan kuuluva tutkimus tarkasteli tähtien sisustaa yli puolen miljoonan kilometrin syvyyteen asti. Havaintojen mukaan värähtelyaaltojen nopeus tähtien sisällä oli suurempi kuin mallien perusteella oletettiin. Ainakin toisen tutkitun tähden tapauksessa eroa on vaikea selittää nykymallien perusteella.

"Tähden kehityksen alkuvaiheessa tuotetut alkuaineet ovat voineet kulkeutua sisuksista ulompiin kerroksiin. Tämä selittäisi tähden sisäisen kerrostumisen, joka puolestaan vaikuttaa värähtelyihin", spekuloi Bellinger havaittua eroa.

Arvion mukaan myös 10–20 muuta sopivaa tähteä voidaan tutkia Kepler-avaruusteleskoopin mittauksista. Tulevaisuudessa Nasan TESS- ja Euroopan avaruusjärjestön PLATO-avaruusteleskoopit pystynevät tekemään vielä parempia havaintoja tähtien värähtelyistä.

Aiheesta lisää Max Planck -instituutti (englanniksi)