Simulaatiot kattavat 700 000 vuoden ajanjakson. Tuona aikana molekyylipilvet tiivistyvät painovoiman vaikutuksesta ja alkavat hohtaa infrapunassa, kun niissä syntyy tähtijoukkoja.

Mallin tuottamaa todellisuutta on verrattu havaintoihin, kuten esimerkiksi Hubble-avaruusteleskoopin ottamiin kuviin. Tähän mennessä tutkijoita kiinnostavin, havaintojen kanssa yhtäpitävä löytö on ollut tähtijoukkojen alkioiden kehittyminen pitkin tiiviitä molekyylipilven filamentteja.

Simulaation koodi, nimeltään ORION2, on Kalifornia Berkeleyn yliopiston ja Lawrence Livermore National Laboratoryn yhteisen ponnistelun tulosta. Seuraava askel projektissa on saada aloitusparametrit tarkemmiksi sekä laajentaa mallin tilallista mittakaavaa.

Kun tämä on tehty, muutaman vuoden simuloinnin jälkeen tuloksena tulee olemaan entistä suurempi resoluutio. Molekyylipilvien tiivistymisen prosessia on tällöin mahdollista zoomata yhä pienempiin yksityiskohtiin - aina nuoria tähtiä ympäröiviin aineskiekkoihin saakka, joista planeettojen uskotaan saavan alkunsa.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)