Galaksien uskotaan vallitsevan käsityksen mukaan kasvaneen pimeän aineen keskittymiin, joita syntyi alkuräjähdyksessä. Olemukseltaan vielä arvoituksena pysytellyt pimeä aine vaikuttaa vain painovoiman kautta normaalin aineen kanssa.

Tutkijat ovat yrittäneet kiertää pimeän aineen tarvetta niin sanotulla MOND-teorialla. Tässä Newtonin teorian muunnelmassa kappaleiden keskinäinen vetovoima noudattaa Newtonin lakeja vain tiettyyn pisteeseen saakka.

MOND-teorian mukaan galaksien tapauksessa vetovoima kasvaa merkittävästi suuremmaksi, mikä estää niitä hajoamasta niiden kiertoliikkeen vuoksi. Näin pimeää ainetta ei tarvita niiden kasassa pitämiseen.

Bonnin ja Strasbourgin yliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet ensimmäistä kertaa simuloimaan MONDin vaikutusta galakseihin.

"Tuloksemme ovat monelta kantilta merkittävän lähellä sitä mitä itse asiassa havaitsemme teleskoopeilla", sanoo Pavel Kroupa Bonnin yliopistosta. "Simulaatiomme tuottivat pääasiassa pyöriviä Linnunradan kaltaisia kiekkogalakseja ja lähes kaikkia suuria galakseja, joita tunnemme."

Esimerkiksi tähtien jakauma ja nopeudet galakseissa ovat yhteneväisiä sen suhteen, mitä yötaivaalla nähdään. Uudet tulokset eivät silti käy täysin yksiin todellisuuden kanssa.

"Simulaatiomme on vain ensimmäinen askel", Kroupa sanoo. "Meidän täytyy toistaa laskelmat ottaen mukaan monimutkaisempia vaikuttavia tekijöitä."

Aiheesta lisää Bonnin yliopisto (englanniksi)