Nämä röntgenkohteet ovat kaksoistähtiä, joiden toinen osapuoli on alhaisen massan omaava normaali tähti. Neutronitähti imee kumppanistaan materiaa, minkä seurauksena kaasusta on muodostunut sen ympärille kertymäkiekko.

Tällaiset tähtisysteemit tuottavat normaalisti muutaman tunnin välein verraten rauhallisia röntgenpurkauksia. Nopea purkautuja on kuitenkin siitä poikkeuksellinen, että sillä havaitaan myös rajumpia purkauksia. Näiden voimakkaiden välähdysten syy on ollut hämärän peitossa.

Tutkijoiden mukaan niiden taustalla näyttäisi olevan ilmiö, jossa neutronitähden nopeasti pyörivä magneettikenttä estää hitaammin pyörivän kertymäkiekon kaasun pääsyn neutronitähteen. 

"Niin kauan kuin kaasulla ei ole oikea nopeus, se ei voi päästä neutronitähteen ja pystyy kertymään vain reunalle", sanoo tutkimusta vetänyt Jakob van den Eijnden.

Lopulta tämä kiekon reunalle pakkautunut kaasu kuitenkin saavuttaa magneettikentän pyörimisnopeuden, jolloin se syöksyy kerralla tähteen. Kaasun nopea kasaantuminen tähden pinnalle saa aikaan dramaattisen räjähdyksen.

Tutkijat onnistuivat havaitsemaan magneettikentän pysäyttämän kertymäkiekon ja tähden välisen raon. Kyse oli kosmisella mittapuulla hyvin pienestä, vain 90 kilometrin pituisesta aukosta. Itse neutronitähti on läpimitaltaan noin 20 kilometrin kokoinen.

Aiheesta lisää ESA (englanniksi)