Galaksin NGC 3079 keskustan molemmilla puolilla on kaksi pallomaista, tuhansien valovuosien laajuista aluetta. Nämä ovat superkuplia, jotka muodostuvat raskaamman kaasun ympäröimästä kevyemmästä kaasusta.

Uudet Chandra-avaruusteleskoopin röntgenhavainnot osoittavat, että kuplien reunalla syntyy erittäin korkeaenergisiä hiukkasia. Niiden energiat ovat paljon suurempia kuin Sveitsin ja Ranskan rajalla sijaitseva LHC-kiihdytin pystyy tuottamaan.

Räjähtävien tähtien shokkiaallot voivat kiihdyttää hiukkasia noin sata kertaa LHC:ta suurempiin energioihin, mutta astronomit ovat epätietoisia, mistä vielä tätäkin energeettisemmät hiukkaset saapuvat.

Nyt tehty tutkimus vihjaa, että superkuplat voisivat olla yksi lähde Maahan saapuville äärimmäisen korkean energian kosmisille säteille.

Voimakas säteily laajenevissa kuplissa syntyy ympäröivään kaasuun törmäävässä shokkirintamassa. Toisesta kuplasta saadun havaintoaineiston perusteella kyse olisi magneettikenttälinjoja pitkin kulkevien elektronien niin sanotusta synkrotronisäteilystä.

NGC 3079:n superkuplat ovat nuorempia versioita Linnunradasta vuonna 2010 löytyneistä Fermin kuplista. Niiden ajatellaan muodostuvan galaksin ytimessä lymyävän supermassiivisen mustan aukon vaikutuksesta. Vaihtoehtoisesti ne saattavat olla peräisin lukuisten nuorten ja massiivisten tähtien tuulesta.

Aiheesta lisää Chandra X-ray Observatory (englanniksi)