Chandra-avaruusteleskoopilla syynättiin kaukaisten, gravitaatiolinssi-ilmiöllä voimistuneiden galaksien röntgensäteilyä.

Tutkimuksessa kuvatut galaksit ovat kvasaareja. Ne loistavat kirkkaina valtavien etäisyyksien läpi, sillä kyseisten galaksien keskustoissa supermassiivinen musta aukko kuumentaa materiaa.

Röntgensäteilyalueen laajuus auttoi määrittämään mustien aukkojen pyörimisnopeudet. Mitä nopeammin aukko pyörii, sitä läheisemmällä kiertoradalla voi materia sen ympärillä olla. Näin ollen mitä pienempi on havaittu säteilevä alue, sitä suurempi on aukon pyörimisnopeus.

Yksi viidestä nyt tutkitusta supermassiivisesta aukosta erottuu useampana kuvana Einsteinin risti -nimisessä painovoimalinssissä.  

Tulosten perusteella se pyörii maksinopeudella. Einsteinin ristin mustan aukon tapahtumahorisontti, eli alue jonka takaa valokaan ei voi enää paeta, pyörii valon nopeudella. Neljän muun kvasaarin aukot pyörivät keskimäärin noin puolet tätä hitaammin.

Gravitaatiolinssi-ilmiössä kohteen edessä on galaksi, joka voimistaa kohdetta. Tutkimuksessa käytettiin lisäksi apuna edessä olevan galaksin yksittäisten tähtien mikrolinssi-ilmiötä, joka edelleen lisäsi suurennosta.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)