"Tarkastelimme miten astronauttitiimin voi parhaiten laittaa horrokseen, mitä tehdä hätätilanteessa, miten huolehtia ihmisten turvallisuudesta sekä millainen vaikutus horroksella olisi ryhmän psykologiaan", toteaa Robin Biesbroek ESAsta.

Syvän horroksen eli hibernaation ajatuksena on hidastaa ihmisten aineenvaihduntaa samalla tavalla kuin eräät eläimet tekevät.

Yksi menetelmän suurimmista eduista olisi siinä, että toiselle planeetalle matkaava avaruusalus pystyttäisiin rakentamaan suhteellisen pieneksi. Miehistön elämiseen liittyvät tilat ja tekniikka voitaisiin jättää suurelta osalta pois.

Tutkimuksessa laadittiin myös lavea suunnitelma siitä, miten hibernaatio voisi nousta merkittäväksi tekijäksi Marsiin suuntautuvilla miehitetyillä avaruuslennoilla seuraavan 20 vuoden aikana.

"Astronauttien horrostamisen periaate ei oikeastaan ole kovin uskomaton. Suurilta osin vastaavaa menetelmää on testattu ja sovellettu kriittisten potilaiden hoidossa ensiavussa ja suurten leikkauksien jälkihoidossa yli kaksi vuosikymmentä", muistuttaa Jennifer Ngo-Anh ESAsta.

Aiheesta lisää CORDIS (englanniksi)