"Sitä voisi kuvata kiihtyvänä sulan raudan virtana, joka kiertää pohjoisnapaa aivan kuten suihkuvirtaukset ilmakehässä", kuvailee Phil Livermore Leedsin yliopistosta.

Luotaaminen 3 000 kilometrin syvyyteen, kivestä koostuvien kuori- ja vaippakerrosten sisälle ei ole yksinkertaista. Tulokset perustuvat Maan magneettikentän tarkkoihin mittauksiin kiertoradalta.

Tutkijat yllätti esimerkiksi tulos, että virtaukset pohjoisen pallonpuoliskon alueella olivat voimakkaampia kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Varsinkin Alaskan ja Siperian alla havaittiin enemmän liikettä kuin muualla.

Virtaukset eivät silti ole kovin vauhdikkaita. Ytimen ulkokerrosten sula rauta liikkuu ainoastaan 40 kilometrin vuosinopeudella. Se on kuitenkin noin kolme kertaa nopeampaa kuin virtaukset keskimäärin ja satoja tuhansia kertoja nopeampaa kuin Maan mannerlaattojen liike.

Swarm koostuu kolmesta satelliitista, jotka kiertävät Maata noin 500 kilometrin korkeudella. Ne laukaistiin avaruuteen vuonna 2013 tehtävänään mitata Maan magneettikenttää avaruudesta käsin. Tarkoituksena on tuottaa malleja Maan sisustan dynamiikasta ja auttaa ymmärtämään magneettikenttää paremmin.

Aiheesta lisää Leedsin yliopisto (englanniksi)