Jospa Kuu muodostuikin höyrystyneen maapallon sisällä?

Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä selittää Kuun synnyn uudella tavalla. Tässäkin teoriassa alkumaapallo kokee valtavan muinaisen törmäyksen, mutta siitä eteenpäin tarina on hyvin toisenlainen.     

Harvardin Simon Lock uskoo, että planeetan kokoinen kappale törmäsi ammoiseen maapalloon. Tässä ei ole sinällään mitään ihmeellistä, koska enemmistö tähtitieteilijöistä on samaa mieltä. 

Erikoista on, että Lockin mukaan törmäys oli niin raju, että alku-Maa höyrystyi donitsin muotoiseksi kuumaksi pilveksi. Siitä saivat alkunsa ensin Kuu ja sitten Maa. 

Donitsin muotoisen pilven jäähtyessä se samalla kutistui ja sula kivi satoi pilven keskustaa kohti. "Sateen määrä oli noin 10 kertaa enemmän kuin hirmumyrskyssä maapallolla", Lock kuvailee.

Kuu alkoi muodostua kun pieni määrä nestemäistä kiveä kasaantui yhteen sivussa pilven keskustasta. Se alkoi haalia itseensä sulan kiven sadetta ja kasvoi isommaksi. Kuu tuli esiin, kun pilvi oli kutistunut sen kiertorataa pienemmäksi.

Kiertolaisemme ilmestymiseen kului vain muutama kymmenen vuotta. Maapallon uudelleen syntyyn pilven keskustassa meni pidempään, noin 1 000 vuotta.

Synestiaksi kutsuttu donitsipilvi ratkaisisi sen kehittäjien mukaan Kuun ja Maan koostumuksiin liittyvät ongelmat.

Parivaljakon koostumukset ovat nimittäin huomattavan samanlaisia, mutta Kuu sisältää vähemmän helposti haihtuvia aineita kuten natriumia ja kuparia.

Tätä on hankala sovittaa vallalla olevaan teoriaan. Siinä Kuu muodostui sulasta kivestä, jonka Marsin kokoinen alku-Maahan törmännyt kappale heitti Maata kiertävälle radalle.

Näin syntyneen Kuun pitäisi kuitenkin olla koostumukseltaan selvästi erilainen maapalloon nähden.

Sen lisäksi että synestia-malli voisi ratkaista nämä ongelmat, siinä on enemmän liikkumavaraa toisiinsa törmäävien kappaleiden kokojen ja törmäyskulmien suhteen. Ne ovat vallalla olevassa mallissa hyvin rajatut.

Aiheesta lisää phys.org (englanniksi)