Tuloksen mukaan hiilidioksidipitoisuuden kasvaminen nykyisestä noin 410 miljoonasosasta 1 200 miljoonasosaan aiheuttaisi kumpukerrospilvien epävakaisuuden ja häviämisen. Tästä aiheutuisi maailmanlaajuisesti peräti kahdeksan celsiusasteen lämpeneminen.

Tutkimus ilmestyi arvostetussa Nature Geoscience -julkaisussa tällä viikolla.

"Uskon ja toivon, että teknologiset toimet vähentävät hiilipäästöjä niin, että emme koskaan päädy niin korkeisiin hiilidioksidipitoisuuksiin. Tuloksemme kuitenkin näyttävät, että ilmastonmuutokseen liittyy vaarallisia asioita, joita ei olla tiedetty", sanoo Tapio Schneider Caltechista.

Kumpukerrospilvet peittävät nykyään noin 20 prosenttia subtrooppisen vyöhykkeen valtameristä. Ne heijastavat auringonvaloa ja siten viilentävät paikallista säätä.

Tutkimuksessa hiilidioksidipitoisuuden kasvun myötä katoavat pilvikerrokset eivät muodostuneet uudestaan ennen kuin pitoisuudet laskivat selvästi pienemmiksi.

"Fysikaalinen prosessi, joka tutkimuksessa aiheuttaa kumpukerrospilvien häviämisen, on järkevä. On kuitenkin jossain määrin kyseenalaista, kuinka pitkälle meneviä johtopäätöksiä tutkimuksesta voidaan vetää", kommentoivat Marja Bister ja Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta tutkimusta Tähdet ja avaruus -lehdelle.

He pitävät tutkimustulosta merkittävänä, vaikka mallissa esiintyvät pilvien häviämisen aiheuttavat vuorovaikutukset ovatkin pääosin jo tunnettuja.

"Tämä tutkimus lienee kuitenkin ensimmäinen, jossa mekanismien vaikutusta on tutkittu pilviprosessit eksplisiittisesti simuloivalla mallilla siten, että myös merenpinnan lämpenemiseen liittyvä palaute on mukana", Bister ja Räisänen jatkavat.

1 200 miljoonasosan hiilidioksidipitoisuuksia ei edes nykyisellä päästötahdilla nähdä vielä ainakaan kymmeniin vuosiin. Nykyinen suunnitelma ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta kahteen asteeseen vaatisi hiilidioksidipitoisuuden hillitsemistä 450 miljoonasosan tienoille.

Aiheesta lisää Caltech (englanniksi)