Tutkimuksen aineisto perustuu ESAn Planck-luotaimen mikroaaltotaustasäteilyn kartoitukseen. Pimeän aineen olemukseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä, joita venäläistutkimus yrittää osaltaan ratkaista.

"Eroavuus modernin ja pian alkuräjähdyksen jälkeen vallinneen maailmankaikkeuden kosmologisten parametrien välillä voidaan selittää sillä, että pimeän aineen osuus on vähentynyt", selittää Igor Tkachev Venäjän ydintutkimuksen instituutista.

"Olemme nyt ensimmäistä kertaa pystyneet laskemaan, miten suuri osa pimeästä aineesta on kadonnut ja miten paljon pimeästä aineesta on epävakaata", Tkachev kertoo.

Tutkimuksen mukaan vain osa pimeästä aineesta on hajoaa pitkän ajan kuluessa. Vastaavasti osa pimeästä aineesta on säilyvää. Tutkimus ei myöskään ota kantaa siihen, miten nopeasti maailmankaikkeuden historiassa hajoaminen tapahtui.

Tutkimusryhmän arvion mukaan vain 2–5 prosenttia alkuperäisestä pimeästä aineesta on kadonnut verrattuna varhaiseen, vain 300 000 vuoden ikäiseen maailmankaikkeuteen. He pitävät kuitenkin määrää merkittävästi suurempana kuin tutkimuksen virhemarginaalit.

Aiheesta lisää MIPT (englanniksi)