Tutkijat selvittivät, millainen koostumus selittäisi parhaiten havaitut noin 2–4 maapallon kokoiset eksoplaneetat.

”Me olemme katsoneet, kuinka massa suhtautuu säteeseen ja kehittäneet mallin, joka saattaisi selittää tämän suhteen”, sanoo Li Zeng Harvardin yliopistosta.

Mallin mukaan eksoplaneetat, joiden säde on noin 1,5 kertaa maapallon säde ja massa tyypillisesti viisinkertainen, tapaavat olla kivimaailmoja.

Sen sijaan kokoluokassa noin 2,5 maapallon sädettä ja kymmenkertainen massa planeetat ovat todennäköisesti vesimaailmoja. Niiden massasta jopa 50 prosenttia on vettä.

Lähes 4 000 löydetystä eksosta merkittävä osa on siis vetisiä, sillä suuri osa havaituista planeetoista on tämän kokoluokan tietämillä.

”Oli valtava yllätys tajuta, että siellä täytyy olla niin monia vesimaailmoja”, sanoo Zeng.

Nämä vesieksot ovat kuitenkin kuumia, lähellä tähteään sijaitsevia planeettoja. Pinnalla lämpötila on 200–500 asteen tuntumassa ja vesi on höyrymäisessä muodossa. Sisempänä on nestettä ja ennen kivistä ydintä korkean paineen aikaansaama jääkerros.

”Mallin kauneus on siinä, että se selittää rakenteen suhteessa niihin faktoihin, joita tiedämme näistä planeetoista”, sanoo Zeng.

Aiheesta lisää phys.org (englanniksi)