Mahdollisesta kaikkien aikojen ensimmäisestä havaitusta eksokuusta 4 000 valovuoden päässä raportoivat alun perin Alex Teachey ja David Kipping Columbian yliopistosta viime heinäkuussa. He olivat etsineet Kepler-avaruusteleskoopin keräämästä aineistosta kuita aurinkokuntamme ulkopuolisilta planeetoilta jo vuodesta 2012 lähtien.

Nyt René Heller Max Planck -instituutista on vielä tarkistamattomassa julkaisussa arvioinut vahvistamattoman kuun kokoa, raportoi New Scientist -lehti.

Datan perusteella se voisi olla mitä tahansa Maan ja Saturnuksen väliltä, todennäköisimmin Neptunuksen suuruusluokkaa. Kuu voi olla kaasun muodostama kappale tai jopa valtameren peittämä kivinen maailma.

Näin suuren kuun täytyisi olla synnyltään poikkeuksellinen. Omassa aurinkokunnassamme kuut ovat muodostuneet kolmella tavalla: planeettaan törmänneen kappaleen heitteleestä, planeettaa ympäröivän aineen tiivistymisestä ja ohikulkevan kappaleen kaappauksesta. Hellerin mukaan mikään näistä ei voisi selittää oletettua jättikuuta.

Teachey ja Kipping ovat yrittäneet jarruttaa tutkijoiden intoa analysoida eksokuuta. "Jos se on siellä, mahtavaa", sanoo Teachey. "Mutta jos ei, olisimme pahoillamme niiden puolesta, jotka olisivat käyttäneet aikaa aaveen tutkimiseen."

Vastausta kuun olemassaoloon toivotaan lähiaikoina. Hubble-avaruusteleskooppi suunnataan huomenna lauantaina kohti järjestelmää.

Aiheesta lisää New Scientist (englanniksi)