Maapallo on kokenut kolme jaksoa, jolloin hapen määrä merissä ja kaasukehässä on noussut huomattavasti. Ensimmäinen jaksoista ajoittuu noin 2,4 miljardin vuoden taakse ja johtui mikrobien yhteyttämisestä.

Myöhemmin, noin 800 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut happitason nousu mahdollisti happea hyödyntävien eläinten muodostumisen. Viimeisin nousu oli noin 400 miljoonaa vuotta sitten, jolloin ilmakehämme saavutti nykyisen happimääränsä eli 21 prosenttia. 

Ei ole selvinnyt, mikä tarkalleen on aiheuttanut eri vaiheet. Osa tutkijoista onkin uskonut, että planeettamme happipitoinen kaasukehä on osittain onnekas sattuma.

"Jos yhtä tulivuorenpurkausta ei olisi tapahtunut tai tietyn tyyppistä organismia ei olisi kehittynyt, happipitoisuus olisi voinut jäädä alhaiselle tasolle", Leedsin yliopistossa työskentelevät Lewis Alcott ja Benjamin Mills kertovat aiemmasta näkemyksestä.

Nyt kaksikko kuitenkin uskoo, että heidän tuorein tutkimuksensa osoittaa asian olevan toisin.

"Loimme tietokonemallin Maan hiilen, hapen ja fosforin kierrosta. Havaitsimme, että hapen muutokset voidaan selittää planeettamme luontaisella dynamiikalla, eikä se todennäköisesti tarvitse yhtään ihmeellistä tapahtumaa."

"Näyttää siis siltä, että Maan hapettuminen saattoi olla väistämätöntä fotosynteesin kehityttyä – ja että todennäköisyys runsashappisten maailmojen olemassaoloon muualla on paljon luultua suurempi."

Aiheesta lisää The Conversation (englanniksi)