Haasteena Europa-kuun pinnanalaiseen mereen pääsemisessä on kuuta peittävän jääkuoren läpäiseminen. 

"Jääkuoren paksuusarviot ulottuvat 2 ja 30 kilometrin välille. Se estää merkittävästi laskeutujan pääsyä alueille, joilta voisi löytyä merkkejä Europan elämästä", selittää Andrew Dombard Illinoisin yliopistosta Chicagosta.

Nasan Glenn-tutkimuskeskuksen johtama tiimi analysoi kahta erilaista vaihtoehtoa jään läpi kulkevalle robotille eli tunnelibotille. Toinen niistä käyttäisi minikokoista ydinreaktoria jään sulattamiseen. Toinen hyödyntäisi lämpöä spontaanisti vapauttavaa radioaktiivista materiaalia.

Yhä syvemmälle kulkeva porautuja jättäisi valokaapelia peräänsä tietoliikennettä varten.

Europa-kuuhun on pitkään esitetty erilaisten laskeutujaluotainten lähettämistä. Yksi suunnitelmista on yksinkertainen laskeutuja, joka voitaisiin lähettää matkaan jo muutaman vuoden rakentamisajan jälkeen. Hanke ei toistaiseksi ole saanut rahoitusta.

Näillä näkymin Europa-kuuta tutkitaan seuraavan kerran Nasan Europa Clipper ja ESAn JUICE -luotainten lähiohituksilla vuoden 2030 paikkeilla.

Mikäli Europan pinnanalaisessa valtameressä olisi elämää, voisi merkkejä siitä löytyä jo pinnan läheltä. Jääkuoren liikkeet saattaisivat tuoda hitaasti ainetta valtamerestä pinnalle asti.

Aiheesta lisää Illinoisin yliopisto (englanniksi)