Alkuvuoden odotetuin tapahtuma on Perseverance-mönkijän laskeutuminen Marsiin 18. helmikuuta. Laskeutumisjärjestelmä on pitkälti kopio Curiosity-kulkijan jo menestykselliseti käyttämästä, mikä parantaa sen onnistumistodennäköisyyttä.

Heinäkuussa laukaistaan matkaan DART-luotain, joka testaa teknologioita asteroidin radan muuttamiseen. Törmäytys isompaa asteroidia kiertävään 170-metriseen Didymorphos-asteroidikuuhun tuottaa tärkeää tietoa menetelmän toimivuudesta.

James Webb -avaruusteleskoopin on määrä päästä avaruuteen loka-marraskuussa. Kyseessä on isoin avaruusteleskooppiprojekti sitten vuonna 1990 laukaistun Hubblen.

Kauan odotettu Nasan SLS-kantoraketin ensilento Artemis I starttaa matkaan näillä näkymin marraskuussa. Miehittämättömällä lennolla Orion-alus huoltomoduuleineen lähetetään Kuun kiertoradalle. Aluksen paluukapseli laskeutuu noin kuukauden lennon jälkeen.

Kuun pinnalle tähtäävät vuoden loppupuolella Nasan rahoittamina sekä Astroboticin Peregrine 1 -laskeutuja, että Intuitive Machinesin Nova-C-laskeutuja. Niiden on määrä testata teknologioita.

Nasa on ilmoittanut myös tekevänsä lopullisen valinnan miehitetyn kuulaskeutujan valinnasta. Rahoitusta saa 1-2 yhtiötä. Vaikka asiaa ei toistaiseksi ole myönnetty, vuodelle 2024 kaavailtu laskeutuminen tulee todennäköisesti lykkääntymään.

Presidentin vaihtuessa myös Nasan pääjohtaja ja prioriteetit vaihtuvat. Donald Trumpin hallinnolle kuulentoihin panostaminen ja aikataulun kiristäminen oli tärkeintä, mutta Joe Biden on alustavasti ilmoittanut panostavansa erityisesti ympäristön tilaa seuraaviin ohjelmiin.

On kuitenkin epätodennäköistä, että jo lähes valmiina olevia luotaimia peruttaisiin poliittisista syistä. Tekniset ongelmat voivat toki johtaa lykkäyksiin, mikä on sangen tavallista.

Nasan video aiheesta (englanniksi)