Gale-kraatterissa oli järvi yli kolme miljardia vuotta sitten. Silloin Marsin kaasukehä oli paksumpi ja koko planeetta nykyistä lämpimämpi.

"Mikä aiheutti rautamineraalien olevan yhdentyyppisiä yhdessä järven osassa ja toisentyyppisiä toisessa?", kysyy Joel Hurowitz New Yorkin Stony Brookin yliopistosta.

"Meillä oli ahaa-elämys, kun ymmärsimme, että mineraalien tyypit ja kerrostumien paksuudet vastasivat toisiaan täsmällisesti", Hurowitz kertoo.

"Näin voisi olettaa järvessä, jossa on ero matalan ja syvän alueen välillä", hän selittää. Matalassa osassa järveä happea oli paljon. Syvemmissä vesissä taas esiintyi happikatoa, aivan kuin toisinaan myös maapallon järvissä.

Erilaiset olosuhteet olisivat periaatteessa kelvanneet tietynlaisille mikrobeille elinympäristöiksi.

Tällä hetkellä Curiosity nousee Gale-vuoren rinnettä ylöspäin. Mönkijä on viime aikoina edennyt ajopäivinään 20-50 metrin matkoja, mutta välillä sitä on pidetty paikoillaan useita Marsin päiviä.

Kokonaisuudessaan Curiosity on ajanut 16,5 kilometrin matkan Marsin pinnalla.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)

Kartta Curiosityn reitistä.