"Tämä on eräs parhaista tavoista havainnoida nopeasti muuttuvaa Auringon aktiivisuutta", kuvailee Juha-Pekka Luntama ESAsta selittäessään suunnitteilla olevan luotaimen historiallista sijaintia.

Luotainta ei sijoiteta suoralle Auringon ja Maan välisellä linjalle, vaan siitä sopivasti hieman sivuun. "Tuolloin se pystyy havainnoimaan kotitähtemme (meiltä piilossa olevaa) reunaa ennen kuin se kääntyy Maan suuntaan."

Euroopan avaruusjärjestön ESAn hanke on vielä suunnitteluasteella. Suunnitelma valmistunee puolentoista vuoden kuluessa.

Lagrangen 5 -piste eli L5 sijaitsee Maan rataetäisyydellä Auringosta, mutta 60 asteen kulmassa Auringon ympäri taivaltavaa maapalloa jäljessä.

Koska Aurinko pyörii akselinsa ympäri karkeasti kuukaudessa Maasta katsottuna, näkyy seuraavaksi meitä kohti tuleva ja avaruussäätä aiheuttava Auringon osa L5-pisteestä käsin noin viikkoa aiemmin kuin maapallolta nähtynä.

Lagrange 5 antaa siis oivan mahdollisuuden sekä analysoida etukäteen Auringon aktiivisia alueita että havaita hiukkaspurkausten etenemistä.

ESAn vuonna 2016 julkaiseman arvion mukaan hyvin harvinainen avaruussään ääri-ilmiö voisi aiheuttaa Euroopan alueella pahimmillaan jopa 15 miljardin euron vahingot. 

Esimerkiksi satelliittien asettaminen etukäteen vikasietotilaan parantaa niiden mahdollisuuksia selvitä isoista hiukkaspurkauksista.

Perinteisesti Aurinkoa tarkkailevat luotaimet on sijoitettu Maan ja Auringon väliin. Nasan edistyksellisin aurinkoluotain SDO on sijoitettu geostationaariradalle. Aiemmin Nasan STEREO-luotainpari on kiertänyt Auringon ympäri, mutta sen luotaimet olivat jatkuvassa liikkeessä maapalloon nähden.

Lagrangen pisteet ovat sijainteja, joissa kahden taivaankappaleen järjestelmässä voidaan sijoittaa luotain niihin verrattuna lähes stabiilille radalle. Aurinkokunnassa kyseiset pisteet mahdollistavat luotainten sijoittamisen pienellä polttoaineenkulutuksella. Niitä selitetään ESAn kaaviossa.

Aiheesta lisää ESA (englanniksi)