Charles Messier havaitsi vuonna 1770 kolmen kuukauden ajan komeettaa, joka nimettiin sen radan laskeneen Anders Johan Lexellin mukaan. Tämän ensimmäisen havaitun Maan lähialueen kohteen olisi pitänyt palata takaisin viiden ja puolen vuoden kuluttua.

Komeettaa ei kuitenkaan ole sen koommin nähty. Sen kohtaloa on ruodittu useissa tutkimuksissa.

Nyt ryhmä Länsi-Ontarion ja Los Angelesin yliopiston astronomeja otti Lexellin komeetan jälleen suurennuslasin alle. He simuloivat komeetalle alkuperäishavainnon virherajojen puitteissa 10 000 vaihtoehtoista rataa nykypäivään saakka.

Vain kahdessa prosentissa simulaatioita kohde katosi joko sinkoutumalla ulos aurinkokunnasta tai tuhoutumalla törmäyksessä Aurinkoon tai planeettaan.

Komeetalla on siis 98 prosentin todennäköisyys olla yhä aurinkokunnassa ja 40 prosentin todennäköisyys kiertää radalla, joka tuo sen lähelle Maata. Tutkijat päättivätkin selvittää, voisiko se olla jokin tunnetuista Maan lähialueen asteroideista. Aiemmissa tutkimuksissa komeetan sammumista asteroidiksi oli pidetty todennäköisenä.    

Laskemalla takaisinpäin tunnettujen asteroidien ratoja vuoteen 1770 astronomit totesivat, että asteroidin 2010 JL33 rata osuu verraten lähelle Lexellin komeettaa.

Vaikka tutkijoiden mielestä tämä asteroidi voi hyvinkin olla kadonnut komeetta tai siitä irronnut kappale, tyhjentävästi sitä ei voida todistaa.

Tutkijat selvittivät vielä, voisiko jokin tähdenlentoparvi olla peräisin Lexellin komeetasta, mutta he jäivät tyhjin käsin. On mahdollista, ettei Messierin kaksi ja puoli vuosisataa sitten löytämän komeetan kohtaloa pystytä koskaan vedenpitävästi ratkaisemaan.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)