Mikäli komeetta olisi pysynyt kasassa, olisi se saattanut olla juuri ja juuri nähtävissä paljain silmin lokakuussa. Hajoamisensa vuoksi komeetta on käytännössä hävinnyt havaintomahdollisuuksien kannalta jäljettömiin.

"Komeetat koostuvat jäästä, kivestä, pölystä ja orgaanisista yhdisteistä", selittää Don Yeomans Nasasta.

"Pyrstötähdet voivat olla useiden kilometrien kokoisia, mutta ne ovat hauraita ja pysyvät koossa vain hädin tuskin kuten pölypallot. Komeetan hajoamiseen ei vaadita paljoa."

Yeomansin mukaan noin kaksi prosenttia komeetoista hajoaa käydessään aurinkokunnan sisäosissa.

Elenin hajosi elo-syyskuussa palasiksi lähestyessään Aurinkoa. Lähimmillään Aurinkoa komeetan kappaleet kävivät 45 miljoonan kilometrin etäisyydellä eli alle kolmasosan päässä Maan kiertoetäisyyteen verrattuna. Komeetan palaset ohittivat Maan 16. lokakuuta 35 miljoonan kilometrin etäisyydeltä.

Alkujaan kahden kilometrin läpimittaisen Eleninin komeetan ytimen suurimmat palaset jatkavat matkaansa radalla, joka tuo ne aurinkokunnan sisäosiin seuraavan kerran vasta 12 000 vuoden kuluttua.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)