"Tässä vaiheessa ei ole tiedossa, miten nämä tasapainottelevat kivet syntyivät komeetan pinnalle", kuvailee Rosettan OSIRIS-intrumentin päätutkija Holger Sierks.

Yksi suurimmista komeetalta havaituista tasapainottelevista kivistä on noin 45 metrin kokoinen ja tutkijat ovat ristineet sen Kheops-nimellä.

Toisaalta vastaavan kaltaisia kivimuodostelmia on tavattu myös maapallolta, etenkin aavikoilta. Aavikoilla eroosio on voinut viedä maa-ainesta kivien ympäriltä, mutta kiven paino on pitänyt maan tiiviinä niiden alla. Suomessa vastaavat tasapainottelevat kivet ovat yleensä liikkuneet jäätiköiden mukana erikoisiin paikkoihin.

Aiheesta lisää Max Planck -instituutti (englanniksi)