"Kun meteoriitteja putosi Kalifornian Crestonin lähelle vuonna 2015, ne näyttivät tulevan samasta lähteestä kuin ne meteoriitit, jotka olivat pudonneet 3 vuotta aiemmin 320 kilometriä pohjoisempana sijaitsevaan Novatoon", selittää SETI-instituutin tutkija Peter Jenniskens.

Molemmat määriteltiin samantyyppisiksi L-kondriittimeteoriiteiksi. Kyseiset meteoriitit kattavat 40 prosenttia maapallolle nykyään putoavista taivaskivistä.

L-kondriittien synty on aiemmin ajoitettu noin 470 miljoonaa vuotta sitten aurinkokunnassamme tapahtuneeseen kahden suuren kappaleen törmäykseen. Kyseisen törmäyksen takia Novaton meteoriitti oli menettänyt suurimman osan jalokaasuistaan kuten argonista.

Näin ei ollut kuitenkaan Crestonin meteoriitin laita.

"Crestonin mineraaleista ei ollut hävinnyt argonia viimeisen 4,3 miljardin vuoden aikana", toteaa Matthias Meier sveitsiläisestä ETH-yliopistosta.

"Tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, ettei asteroidi, josta Creston on alkujaan lähtöisin, kokenut 470 miljoonaa vuotta sitten samaa törmäystä, joka vaikutti Novatoon."

Laskujen perusteella molemmat kappaleet saapuivat Marsin ja Jupiterin väliseltä asteroidivyöhykkeeltä, mutta Novato oli ollut paljon etäämpänä Auringosta ja syvemmällä vyöhykkeen sisällä.

Eroistaan huolimatta kaksikolla on myös paljon yhteistä. Creston ja Novato näyttävät alkujaan olleen osa samaa kappaletta, sillä ne molemmat kokivat jättiläismäisen törmäyksen vain 70 miljoonaa vuotta aurinkokunnan synnyn jälkeen.

Tutkijat epäilevätkin, että L-kondriittien alkuperäinen emokappale on tuolloin hajonnut osiin ja ajan myötä eri palaset ovat päätyneet eri puolille asteroidivyöhykettä.

Aiheesta lisää SETI-instituutti (englanniksi)