"Erilaiset isotooppien jakaumat toimivat kuin sormenjälkinä", selittää Maria Schönbächler ETH Zürichistä.

"Tähtipölyssä on äärimmäisen yksilöllisiä sormenjälkiä. Koska se oli jakaantunut epätasaisesti protoplanetaariseen kiekkoon, jokainen planeetta ja jokainen asteroidi sai omanlaisensa sormenjäljet muodostuessaan."

Joitakin alkuaineita, kuten molybdeeniä ja palladiumia syntyy hitaasti neutronisieppauksena tunnetussa prosessissa punaisissa jättiläistähdissä. Sitä myös kulkeutuu niistä tähtienväliseen avaruuteen.

Tutkijat yllättyivät huomatessaan, että Marsista ja asteroidivyöhykkeeltä peräisin olevissa meteoriiteissa punaisista jättiläisistä peräisin olevaa palladiumia on vähemmän kuin maapallolla.

Sen sijaan Marsissa ja asteroideissa arvioidaan olevan enemmän supernovaräjähdyksissä syntyneitä alkuaineita.

Tämän uskotaan johtuvan siitä, että protoplanetaarisessa kiekossa lähempänä Aurinkoa olleet, jääytimiä sisältäneet ainejyväset hajosivat eivätkä muodostaneet entistä suurempia kappaleita yhtä tehokkaasti. Niissä myös oli enemmän supernovista lähtöisin olevaa materiaalia.

Punaisista jättiläisistä peräisin oleva pöly ei sisältänyt yhtä paljon jääytimiä. Sen vuoksi se säilyi todennäköisemmin sisempänä aurinkokunnassa ja sitä on enemmän maapallolla.

Aiheesta lisää PlanetS (englanniksi)