Viime päivien aktiivisuus on ollut vaihtelua edeltävään, sillä vielä maaliskuun loppupuolella Aurinko vietti pisintä pilkutonta jaksoaan sitten vuoden 2007. Tällä hetkellä Auringon pinnalla on maapallon puolelta havaittavissa kaksi aktiivista isohkoa pilkkuryhmää ja kolmas pienempi.

Purkauksiin liittyvät Auringon koronan massapurkausten avaruuteen sysäämät hiukkaset, jotka eivät ole NOAA:n tuoreiden ennusteiden mukaan kuitenkaan suuntautumassa Maahan päin. Lähipäivinä ei tämän vuoksi odoteta erityisen voimakkaita revontulia. Sen sijaan ultraviolettisäteet ionisoivat yläilmakehää ja saattavat aiheuttaa pieniä tietoliikennehäiriöitä.

Auringon flare- eli roihupurkaukset jaotellaan kirjainryhmiin niiden voimakkuuden mukaan. Voimakkaimpia ovat X-luokan purkaukset. Sen jälkeen tulee M-luokka, ja sitä heikompia ovat C-, B- ja A-luokat. Ero kirjainluokan välillä vastaa kymmenkertaista eroa purkauksen röntgensäteiden tehossa.

Ensimmäiset kaksi viime päivien purkauksista, voimakkuudeltaan M5,3 ja M5,7, tapahtuivat sunnuntaina. Viimeisin M5,8-purkaus sattui maanantaina kello 17.27 Suomen aikaa. Kaikki purkaukset tapahtuivat Auringon samalla alueella, joka on parhaillaan kääntymässä maapallolta näkymättömiin Auringon pyöriessä.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)