Perinteisesti elämänvyöhykkeeksi määritellään alue, jolla kiertävillä planeetoilla voisi esiintyä pinnallaan nestemäistä vettä. Etäisyys emotähdestä ei yksin määrää planeetan pintalämpötilaa, sillä myös kaasukehän paksuudella ja koostumuksella on suuri vaikutus siihen.

Planeetan magneettikentän suojaavuus tähden haitallisilta vaikutuksilta on vielä lämpötilaakin paljon monimutkaisempi mallinnettava.

"Nykyteknologialla on mahdotonta selvittää, onko eksoplaneetalla suojaava magneettikenttä vai ei. Siksi tutkimuksemme keskittyy tähden planeettojenväliseen avaruuteen ulottamaan magneettikenttään, jonka kanssa eksoplaneetta vuorovaikuttaisi", sanoo Alison Farrish Ricen yliopistosta.

Uudessa mallissa simuloidaan nykytiedon perusteella, miten erityyppisisten tähtien magneettinen aktiivisuus vaikuttaa kaukana niistä.

Emotähden aktiivisuuden vaikutus on erityisen suuri punaisia kääpiötähtiä kiertävillä planeetoilla. Esimerkkinä on Proxima Kentauri, jonka koko on seitsemäsosa Auringosta. Lämpötilaan perustuvan elämänvyöhykkeen etäisyys Proxima Kentaurista on vain noin kahdeskymmenesosa verrattuna elämänvyöhykkeen sijaintiin omassa aurinkokunnassamme.

"On arvioitu, että osa lämpötilaltaan sopivista planeetoista voi menettää kaasukehänsä jopa vain sadassa miljoonassa vuodessa", selittää tutkimukseen osallistunut David Alexander.

Aiheesta lisää Ricen yliopisto (englanniksi)

Kääpiötähtiä kiertävien planeettojen elinkelpoisuudesta kerrotaan enemmän seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä 8/2019.