Tutkimus aiheesta ilmestyi Astrobiology-julkaisussa.

"Mars ei ole kovin aktiivinen seismisesti", kertoo Sean McMahon Yalen yliopistosta. "Työmme kuitenkin todistaa, että marsjäristykset voisivat tuottaa tarpeeksi vetyä pienelle määrälle mikro-organismeja ainakin lyhyiksi ajanjaksoiksi kerrallaan."

McMahon painottaa, että kyseessä on vain yksi mahdollinen energialähde Marsin pinnan alla. Hän pitää parhaana tapana tutkia Marsin sisustan elämän merkkejä analysoimalla kiviä ja mineraaleja, jotka muodostuivat pinnanalaisissa siirroksissa sekä halkeamissa ja tulivat myöhemmin pinnalle eroosion vaikutuksesta.

Prosessia tutkittiin maapallolla aktiivisten siirrosten alueella Ulko-Hebridien saarilla. Kiviainekset hankautuvat toisiaan vasten seismologisessa toiminnassa, jolloin niiden sisälle varastoitunutta vetyä vapautuu.

Marsin sisustan sulasta vai kiinteästä olotilasta on väitelty kauan. Nasan tänä vuonna julkaisema painovoimamittauksiin perustuva tutkimus kuitenkin todistaa, että Punaisen planeetan sisuksista löytyy vieläkin sulia osia. Tämä vaikuttaa myös seismologisen toiminnan määrään. Edes tulivuorenpurkaukset eivät Marsin tulevaisuudessa ole täysin mahdottomia.

Nasan vuonna 2018 laukaistavan InSight-laskeutujan päätehtävänä on tutkia Punaisen planeetan sisuksia ja mitata myös merkkejä pinnan järistyksistä.

Aiheesta lisää Yale University (englanniksi)