Vaikutuksen aiheuttajaksi ehdotetaan supernovien luoman galaktisen kosmisen säteilyn kerrannaisvaikutuksia. Uusi teoria on poikkeuksellisen kiinnostava, sillä perinteisesti lähellä tapahtuvia supernovia on pidetty lähinnä joukkotuhojen aiheuttajina.

"Yksinkertainen merenpinnan korkeuden vaihteluja ja supernovien tiheyttä yhdistävä analyysi selittää yllättävän hyvin merten elämän monimuotoisuuden viimeisten 510 miljoonan vuoden kuluessa", kertoo Henrik Svenskmark Tanskan teknillisestä yliopistosta.

Svenskmark tarkastelee tutkimuksessaan Auringon arvioitua reittiä Linnunradassa. Auringon kulkiessa tähtiä synnyttävien alueiden läpi on 3000 valovuoden säteellä tapahtuvia "lähisupernovia" enemmän. Tämä johtuu alueilla syntyvien supernovina räjähtävien jättiläistähtien lyhyestä elämänkaaresta.

Maapallon elämän monimuotoisuuden arviot perustuvat fossiililöytöihin ja tutkimuksessa pyrittiin poistamaan vertailudatasta esimerkiksi mannerlaattojen liikkumisen vaikutukset.

Tuloksissa supernovien huippukausiin näyttää liittyvän keskimääräistä kylmempi ilmasto.

Vain muutaman sadan valovuoden etäisyydellä tapahtuva suuri supernova voisi tuhota kaiken elämän planeetalta. Kauempana tapahtuvien supernovien vaikutuksiin liittyy kuitenkin vielä tuntemattomia muuttujia ja tanskalaisten tulokset kaipaavat jatkotutkimuksia.

Aiheesta lisää Astrobiology magazine (englanniksi)

Tutkimus aiheesta (englanniksi)