Atlas V -kantoraketti valmiina kyydissään Cygnus-huoltoalus ja Aalto-2-satelliitti. Kuva Nasa TV

Aalto-2:n laukaisuseuranta - pääseekö suomalaissatelliitti tänään avaruuteen?

Aalto-2-satelliitti pääsi onnistuneesti matkaan. Projektitiimi jännittää laukaisun etenemistä Espoon Otaniemessä. Tähdet ja avaruus seuraa tilannetta paikan päällä Otaniemen laukaisuvalvojaisissa.

[Klo 18.33] Cygnus-alus irtosi suunnitellusti kantoraketistaan. Otaniemessä kaikuvat aplodit.

Seuraava ison jännityksen hetki on 3-4 päivän kuluttua, kun Cygnus saapuu Kansainvälisen avaruusaseman läheisyyteen ja se napataan kiinni aseman robottikäsivarrella.

[Klo 18.29] Atlas V:n toinen vaihe kytki moottorinsa pois päältä.

[Klo 18.25] "Eräs työvaihe alkaa olla ohi ja seuraava alkamassa. Nyt jännitetään vielä, että Cygnus saadaan irti ja omalle radalleen", Praks tunnelmoi.

[Klo 18.19] T+7 minuuttia. Laukaisuvalvojaisissa vallitsee jännittynyt hiljaisuus. Kaikki näyttää hyvältä.

[Klo 18.17] Kaikki hyvin laukaisussa.

"Vaiheiden irrotukset voivat olla vielä kriittisiä, vielä ei kannata tuuletella", kommentoi Praks.

"Vau, sekin onnistui", huudahtaa Praks ensimmäisen vaiheen irrotessa. "Satelliittimme ei ole koskaan ollut näin korkealla aiemmin!"

[Klo 18.13] Atlas V kohoaa yhä korkeammalle taivaalle. Videolähetys raketin kyydistä toimii hyvin.

[Klo 18.11] Laukaisu! Ensimmäinen suomalainen satelliitti on matkalla kohti avaruutta.

[Klo 18.10] T-1 minuutti Kantoraketti on nyt itsenäisessä tehojärjestelmässään. Kaikki OK. 

[Klo 18.07] T-4 minuuttia. Kaikki statusraportit näyttävät vihreää.

[Klo 18.06] Viimeinen tarkastuskierros meni läpi ongelmitta. Kaikki vaikuttaa sujuvan jopa yllättävän sulavasti ja ongelmitta. Laukaisuun on enää viisi minuuttia. 

[Klo 18.00] Yleisö kerääntyy vähitellen lähemmäksi näyttöruutuja Aalto-yliopiston kirjastotiloissa järjestetyssä tapahtumassa. Parhaillaan odotellaan lopullista vahvistusta lähtölaskennan loppusuoralle.

"Cygnus irrotetaan noin 21 minuuttia laukaisun jälkeen", muistuttaa Jaan Praks. "Siinä vaiheessa on pitkälti nähty, onko kaikki täysin mallillaan."

[Klo 17.48] "Tässä vaiheessa vielä hymyilyttää", kommentoi monessa roolissa projektissa toiminut Tuomas Tikka. "Onhan tätä pitkään odotettu. Olen kyllä kantorakettimalliin hyvin tyytyväinen sen laukaisuhistorian toimivuuden osalta, mieluummin Atlas V:n kyydissä kuin esimerkiksi SpaceX:n Falconin saati sitten venäläisraketin."

[Klo 17.40] Lähkölaskennan puolen tunnin vaihe on lähtemässä käyntiin. Tähtäimenä on laukaisu ensimmäisellä mahdollisella hetkellä eli kello 18.11 Suomen aikaa.

[Klo 17.20] Projektia johtanut Jaan Praks kertoo, että Aalto-2-projektin suunnittelu alkoi vuonna 2011 eli noin vuosi Aalto-1:n aloittamisen jälkeen. Alkujaan laukaisua tähdättiin jo vuodelle 2014. 

"Projektin aikajana oli äärimmäisen muuttuva koko ajan", kommentoi Praks. "En tietenkään vieläkään voi olla varma, että satelliitti pääsee avaruuteen, mutta koska se on Cygnus-aluksen sisällä, niin olemme jo melko lähellä sitä."

[Klo 17.15] Vaikka Aalto-2:n hyötykuorma tuleekin Norjasta, on sen rakenteista ja elektroniikasta 90 prosenttia valmistettu Suomessa. 

Aalto-2 on määrä vapauttaa avaruuteen todennäköisesti 3-4 viikon kuluttua sen saapumisesta Kansainväliselle avaruusasemalle.

"Toivomme vastaanottavamme dataa satelliitilta ainakin 3-4 kuukauden ajan, ehkä jopa siihen asti, että se putoaa radaltaan noin 6 kuukauden kuluttua", Praks kertoo.

36 satelliitin joukossa on kolme erilaista hyötykuormaa. Satelliitit loittonevat vähitellen toisistaan, mikä antaa hieman laajempaa mittausaluetta. Osa myös laukaistaan erilaiselle radalle, jotta yläilmakehästä saadaan kattavampia mittauksia.

[Klo 17.10] Aalto-2:n tiedetavoite liittyy ilmakehän harvoin paikan päältä tehdyillä mittauksilla tutkitun osan ymmärtämiseen. 200-400 kilometriä on liian matalalla perinteisille ison kokoluokan satelliiteille kovinkaan pitkään toimintaan eikä luotausraketeilla saada siltä korkeudelta kuin hajanaisia mittauksia.

"Mitä tiheämpää ilmakehä on, sen nopeammin se jarruttaa satelliitteja", kertoo Tuija Pulkkinen. "Yksi tärkeimmistä on lämpötila, joka riippuu paljolti avaruussäästä."

Tuorein tieto Aalto-1:n laukaisusta puolestaan on, että se tapahtuu Intian PSLV-raketilla aikaisintaan toukokuun lopussa.

"Jos kaikki menee hyvin, niin kesäkuun alussa meillä on kaksi satelliittia avaruudessa ja luvassa on todella kiireinen kesä", Jaan Praks toteaa.

Tilannetta Cape Canaveralissa laukaisussa voi seurata suorana myös Nasa-TV:n kautta. 

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto