Valmiin mallinnuksen mukaan suurin osa kappaleesta tuhoutui ilmakehässä Suomen yllä. "Verraten vähäinen määrä meteoriittiainesta päätyi Mäntsälän pohjoispuolelle", Ursan tulipallotyöryhmän Esko Lyytinen toteaa. 

Kappaleen jäännökset sirottuivat parikymmentä kilometriä etelämmäksi kuin sunnuntaina julkaistussa alustavassa arviossa. Ensimmäinen karkea malli perustui kaukana Pohjois-Suomessa sijaitsevan yhden kamera-aseman kuvamateriaaliin.

Mallinnus saatiin tarkennettua autokamerojen videokuvien avulla. Tämä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun yksityishenkilöiden niin kutsutut kolarikamerat nousevat ratkaisevaan rooliin. Ulkomailla vastaavia otoksia on käytetty lähinnä Venäjän meteoriittien tutkimuksissa. 

Ensimmäinen videoista kuvattiin Helsingin ja Turun väliseltä moottoritieltä Salon kohdalta ja se syötettiin Ursan Taivaanvahtiin myöhään sunnuntai-iltana. Toinen on Aamulehden tiistai-iltana julkaisema kangasalalaisen Esko Rannan video.

Kolmelta eri suunnalta saatu kuva-aineisto mahdollistaa lentoradan hyvin tarkan määrityksen.

Tulipallon aiheuttanut meteroidi osui maapallon ilmakehään noin 25 kilometrin sekuntinopeudella ja noin 38 asteen kulmassa maanpintaan nähden. Putoamiseen liittynyt kirkkain välähdys tapahtui 32 kilometrin korkeudella. 

Kappaleen lentorata aurinkokunnassa muistuttaa jossain määrin Tanskaan 17. tammikuuta 2009 pudonneen Maribon meteoriitin rataa, mutta yhtäläisyys voi olla sattumaakin. Mikäli kyseessä olisi Maribon kaltainen kevyt ja helposti hajoava aines, tämä osaltaan selittäisi meteoroidin tuhoutumista ilmakehässä.

Putoamisalueen keskipiste sijaitsee noin 15 kilometriä Mäntsälästä pohjoiseen Suojärven tuntumassa, jonne mallinnuksessa päätyi vain noin 100 gramman palanen. Sen tai pienempien sirpaleiden löytyminen on verraten epätodennäköistä.   

Epätavallisen kirkas tulipallo herätti laajasti huomiota. Ilmiöstä saapui muutaman päivän sisällä yli 500 havaintoa Ursan Taivaanvahti-palveluun.