Komeettaa kiertävä Rosetta-luotain on havainnut pyrstötähden pinnalta 120 voimakkaasti valoa heijastavaa kohtaa, jotka ovat kooltaan vähintään muutamia metrejä. Kohteet tuntuvat sijaitsevan varjoisissa paikoissa, eikä niissä ole tapahtunut huomattavia muutoksia kuukauden aikana.

"Vesijää on uskottavin selitys näiden muodostelmien esiintymiselle ja ominaisuuksille", kertoo Antoine Pommerol Bernin yliopistosta.

Rosetta on havainnut myös ympyrämäisiä ja yllättävän syviä kuoppia. Näiden ajatellaan syntyneen, kun maan alla oleva jää on muuttunut höyryksi ja pyrstötähden pinta on sen jälkeen romahtanut jäljelle jääneeseen tyhjään tilaan.

Alkujaan tutkijat arvelivat, että kuopat olisivat muodostuneet räjähdyksissä. Suurimmat kuopat ovat kuitenkin yli sata metriä halkaisijaltaan ja siten aivan liian suuria voidakseen olla räjähdysten tuottamia.

Aiheesta lisää Marylandin yliopisto (englanniksi)