Marsiin vuonna 2012 laskeutunut Curiosity-mönkijä analysoi hiilen isotooppisuhteita eri paikoista otetuista näytteistä.

Kahden hiilen isotoopin suhteita voidaan käyttää hiilen alkuperän tunnistamisessa. Tutkijoita kiinnostivat erityisesti näytteet, joissa hiili-13-isotooppia oli poikkeuksellisen vähän hiili-12-isotooppiin nähden. He ehdottivat näytteille kolmea eri alkuperää.

Yksi mahdollisuus hiili-13:n suhteen köyhtyneelle ainekselle on planeetalle satava pöly. Se on peräisin kosmisesta pölypilvestä, jonka läpi aurinkokunta matkaa muutaman sadan miljoonan vuoden välein. Se kuitenkin edellyttää näytteenottopaikalla Gale-kraatterissa pölyä kerryttävää jäätikköä, eikä tällaisesta ole todisteita.

Toinen vaihtoehto on, että ultraviolettisäteily on vähentänyt hiili-13:n määrää muuttamalla hiilidioksidia esimerkiksi formaldehydiksi. "On olemassa tutkimuksia, jotka ennustavat tämänkaltaisen fraktioitumisen", sanoo Christopher H. House Penn Staten yliopistosta.

Kolmantena tutkijat tarjoavat biologista toimintaa, sillä eliöt suosivat kevyempää hiili-12:ta. Esimerkiksi Australiasta on löydetty 2,7 miljardia vuotta vanhoja sedimenttejä, joissa hiili-13 on vähissä silloisen mikrobitoiminnan vuoksi.

"Kaikki kolme mahdollisuutta viittaavat epätavalliseen hiilen sykliin, jollaista ei tavata tänä päivänä Maassa", toteaa House. "Me tarvitsemme lisää dataa selvittääksemme, mikä näistä on oikea selitys".

Aiheesta lisää Penn Staten yliopisto (englanniksi)