Räjähdys vai romahdus? - Laboratoriokoe mallintaa tähtien kohtaloita

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa  tehty koe mallintaa olosuhteita tähden ytimessä. Tulosten mukaan tähden loppuvaiheen tapahtumiin vaikuttaa yllättävän paljon yksittäinen alkuaineisotooppi.

Koe joka tutki tähden ytimen elon loppuvaiheita toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.

"Massaltaan keskikokoisen tähden kohtalo riippuu pienestä yksityiskohdasta, nimittäin siitä, miten helposti neon-20-isotooppi sieppaa elektroneja tähden ytimessä", selittää Gabriel Martinez-Pinedo Helmholtz-keskuksesta.

"Riippuen eletronisieppausten määrästä tähti joko päätyy räjähdykseen tai luhistuu neutronitähdeksi", hän jatkaa.

Kokeessa mallinnettiin olosuhteita, joissa aineen tiheys on 10 miljoonaa kertaa suurempi ja lämpötila 25 kertaa kuumempi kuin Auringon ytimessä.

Tutkimusryhmän mukaan aiemmin selvittämättä jäänyt ydinreaktio neon-20- ja fluori-20-isotooppien välillä oli avainasemassa, jotta elektronien sieppaustahti tähden ytimessä pystyttiin määrittämään.

Koska tällaiset räjähdykset levittävät paljon enemmän ainetta tähtienväliseen avaruuteen kuin painovoimastaan romahtavat, on tutkimuksella paljon merkitystä galaksien kehitykseen.

Keskikokoisten tähtien vähemmän spektaakkelimaisten supernovaräjähdysten tuottamassa aineessa on runsaasti titaani-50-, kromi-54- ja rauta-60-isotooppeja. 

Samaisia titaani- ja kromi-isotooppeja on löytynyt myös poikkeuksellisen paljon joistakin meteoriiteista sekä rautaa syvän meren sedimenteistä. Tätä pidetään viitteenä siitä, että Auringon ympäristössä on joskus menneisyydessä tapahtunut keskikokoisen tähden räjähtäminen.

Aiheesta lisää Helmholtz Association (englanniksi)