Galaksin spiraalihaarojen syntyhypoteesi saa tukea magneettikenttäkuvista
SOFIA-teleskoopin havainnot todistavat magneettikentän olevan keskeisessä roolissa spiraaligalaksissa. M77-galaksissa magneettikenttä seurailee tarkasti kierrehaaroja yli 24 000 valovuoden etäisyydeltä.
"Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme nähneet magneettikentän suuntautuneen näin isossa mittakaavassa kuten tähtien syntyalueet spiraalihaaroissa", sanoo Enrique Lopez-Rodriquez Nasan AMES-tutkimuskeskuksesta.
Oheisessa kuvassa magneettikentän kenttäviivat on merkitty M77-spiraaligalaksiin.
Taustakuvaan on yhdistetty näkyvän valon ja röntgensäteiden aallonpituudet. Kuvaan on hyödynnetty aineistoa SOFIAlta, Hubblelta, Nuclear Spectroscopic Arraylta ja SLSS-kartoituksesta.
Magneettikenttähavainnot tukevat tiheysaaltoteoriaa. Sen mukaan galaksin pöly, kaasu ja tähdet kierrehaaroissa eivät ole kiinnittyneinä paikoilleen, vaan aine virtaa spiraalihaaroissa painovoiman tihentäessä sitä paikoin kuin liukuhihnalla.
"On aina jännittävää saada SOFIA-teleskoopilta tällaisia havaintotodisteita, jotka tukevat teorioita", Lopez-Rodriquez jatkaa.
Havainnot tehtiin SOFIA-teleskoopin HAWC+-instumentilla. Se käyttää kaukoinfrapunaa havainnoimaan pölyhiukkasten lähettämää säteilyä, joka samalla kertoo magneettikentän suunnasta.
SOFIAssa on 2,5 metrin peilillä varustettu kaukoputki, joka on asennettu Boeing 747 -koneeseen. Sillä pystytään tekemään havaintoja 13,7 kilometrin korkeudesta. Näin voidaan hyödyntää aallonpituuksia, joita maanpinnalta käsin ei olisi mahdollista käyttää ilmakehän absorption vuoksi.
Aiheesta lisää USRA (englanniksi)