Alfa monocerotidien tähdenlennot näyttävät tulevan Yksisarvisen tähdistön suunnasta (säteilypiste merkitty tähtikarttaan). Tähtikartta on Tampereen horisontille 22.11. kello 6.50. Kuu on taivaalla sirppinä. Kuva Mikko Suominen / Stellarium

Aamulla 22.11. saattaa näkyä runsaasti tähdenlentoja - alfa monocerotideja odotetaan

Alfa Monocerotidien parvelle ennustetaan tänä vuonna purkausta. Mikäli arvio osuu oikeaan, aamulla 22. marraskuuta voi näkyä lyhytaikaisesti paljon meteoreja.

Alfa monocerotidit ovat vähäinen tähdenlentoparvi, joka ei normaalisti nouse otsikoihin. Tänä vuonna on toisin. 

Esko Lyytinen ja Peter Jenniskens ennustavat, että parvi kokee jonkinlaisen purkauksen.  

Lyytinen on Ursan tulipallotyöryhmän matemaatikko ja Peter Jenniskens työskentelee Nasassa. Kumpikin on kansainvälisesti tunnettu tähdenlentoparvien asiantuntija. Tästä huolimatta ennusteessa on tällä kertaa paljon epävarmuustekijöitä.  

Alfa Monocerotideja ei tunneta kovin hyvin. Ei ole tarkasti tiedossa, missä meteoreja aiheuttava avaruuden pölyvana sijaitsee maapalloon verrattuna. Tiheimmän vanan paikka Maan rataan verrattuna myös vaihtelee vuosittain muiden planeettojen painovoiman vaikutuksesta.

"Kaikenlainen aktiivisuus ihan pienestä lähes meteorimyrskylukemiin on mahdollista", toteaa Esko Lyytinen. "Todennäköisimpänä pidän sitä, että katselija voi paljain silmin havaita parinkymmenen minuutin aikana aikana yhteensä noin parisenkymmentä meteoria."

Tähdenlentoparvien käyttäytyminen jakautuu normaaleihin vuotuisiin näytöksiin, purkauksiin ja myrskyihin. Yksinkertaistaen purkauksissa esiintyy satoja tähdenlentoja tunnissa ja myrskyissä tuhansia tunnissa.  

Koska nyt ennustettu Alfa Monocerotidien maksimi on lyhyehkö tapahtuma, mahdollisesti vain 15 minuutin luokkaa, näkyvien tähdenlentojen määrä on ilmiön maksimin aikana pikemminkin kymmeniä kuin satoja.

Kokonaisuudessaan ilmiö saattaa kestää useita kymmeniä minuutteja.   

Mallinnuksissa arvioidaan komeettojen jälkeensä avaruuteen jättämien pölyvanojen sijainteja maapalloon verrattuna. Kun maapallo kulkee pölyvanan läpi, törmää ilmakehään paljon pienkappaleita, jotka näkyvät meille tähdenlentoina.

Alfa monocerotidien emokappaletta eli komeettaa, josta pölyvana on irronnut, ei tunneta. Samainen parvi on kuitenkin aiemmin aiheuttanut purkauksia, viimeksi vuosina 1985 ja 1995. Vuosien 1925 ja 1935 maksimit saattoivat yltää jopa meteorimyrskyihin asti.

Ennusteen mukaan suotuisin ajankohta purkaukselle on noin kello 6.50 paikkeilla Suomen aikaa, mutta todellinen aika voi heittää tästä. 

"Jos alkaa katsomaan taivaalle puoli seitsemältä, ei todennäköisesti menetä parasta hetkeä", Lyytinen neuvoo. 

Suurin este ilmiön näkemiselle on marraskuiseen tyyliin umpipilvisyyden riski. Mikäli kirkas sää sallii havaitsemisen, kannattaa etsiä riittävän avoin ja pimeä havaintopaikka.

Nimensä mukaisesti alfa monocerotidien tähdenlennot näyttävät tulevan Yksisarvisen tähdistöstä (latinaksi Monoceros). Se sijaitsee Orionin tähdistön vasemmalla puolella ja on tapahtuman aikaan matalalla lounaassa. Parven tähdenlennot näkyvät kuitenkin ympäri taivasta. 

Marraskuun 22. päivänä Aurinko nousee esimerkiksi Helsingissä kello 8.36 ja Jyväskylässä kello 8.49. Ennustetun purkauksen aikaan yötaivas on alkanut jo vaalentua, mutta on yhä tarpeeksi tumma ilmiön seuraamiselle.

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto