Voyagerit ovat ylivoimaisesti vanhimmat toiminnassa olevat avaruusluotaimet. Ne tuottavat vieläkin arvokasta tiededataa päästyään aurinkokunnan suojakuplana toimivan heliosfäärin ulkopuolelle.

Voyager 2:n kohdalla koetaan enemmän haasteita, koska sillä on jäljellä enemmän toimivia tiedeinstrumentteja kuin sisarluotaimellaan Voyager 1:llä.

"On uskomatonta, että Voyagerien tiedeinstrumentit ovat osoittautuneet niin kestäviksi", summaa tilanteen Voyagerien ohjelmajohtaja Suzanne Dodd.

"Luotainten pitkät eliniät tarkoittavat, että joudumme skenaarioihin, joita ei alkujaan ajateltu mahdollisiksi. Tutkimme kaikki vaihtoehdot pitääksemme Voyagerit tekemässä parasta mahdollista tiedettä", Dodd sanoo.

Taannoin Nasa teki päätöksen kytkeä Voyager 2:n kosmisten säteiden alijärjestelmän lämmityksen pois päältä. Toimenpide johti laitteen lämpötilan alenemiseen -57 celsiusasteeseen eli alle sen suunnitellun minimilämpötilan -45 astetta. Tästäkin huolimatta instrumentti tuottaa tutkijoiden iloksi vielä dataa.

Myös Voyager 1:n UV-spektrometri jatkoi toimintaansa vuosia sen lämmityksen lopettamisen jälkeen.

Voyager-luotaimet saavat käyttötehonsa ydinparistoista. Teho vähenee paristojen sisältämän plutonium-238:n noin 88 vuoden puoliintumisajan vuoksi sekä tehoa lämpötilaerosta antavien komponenttien vanhentuessa.

Tällä hetkellä luotainten ydinparistot tuottavat 40 prosenttia vähemmän tehoa kuin laukaisunsa aikaan.

Toinen pullonkaula on luotainten pitäminen tarpeeksi tarkasti suunnattuina, että niiden lähettämä signaali voidaan vastaanottaa maapallolla.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)