Taiteilijan näkemys vieraasta planeetasta. Kuva ESO / M. Kornmesser

Elollisenkin planeetan kaasukehässä voi olla paljon häkää

Hiilimonoksidin on ajateltu olevan merkki planeetan elinkelvottomuudesta, mutta joskus asia voikin olla juuri päinvastoin. Tieto voi osoittautua tärkeäksi muutaman vuoden päästä, kun James Webb -avaruusteleskooppi pääsee töihin.

Tuoreessa tutkimuksessa on esitetty kaksi tapaa, miten elämää sisältävän planeetan kaasukehään voi kertyä hiilimonoksidia eli häkää. 

Tähtitieteen piirissä on yleisesti ajateltu, että kaasukehään kertynyt hiilimonoksidi on lähes selvä merkki planeetan elinkelvottomuudesta. Nyt julkaistun mallin mukaan kolme miljardia vuotta sitten maapallon kaasukehässä saattoi kuitenkin olla merkittävä määrä hiilimonoksidia samaan aikaan kun meret olivat jo täynnä mikrobeja.

“Voimme siis olettaa korkeita hiilimonoksidipitoisuuksia asutettujen, mutta happiköyhien eksoplaneettojen kaasukehissä, kun ne kiertävät Aurinkomme kaltaisia tähtiä", toteaa Timothy Lyons Kalifornian Riversiden yliopistosta.

Toinen tutkimuksessa esitelty tapa hiilimonoksidin kerryttämiseen koskee punaisten kääpiötähtien planeettoja. Jos tällainen taivaankappale on asutettu ja happirikas, etenkin silloin hiilimonoksidipitoisuudet voivat nousta erityisen korkeiksi.

Tähtitieteilijät pääsevät ensimmäistä kertaa kunnolla tutkimaan kivisten eksoplaneettojen kaasukehiä vuonna 2021 laukaistavalla James Webb -avaruusteleskoopilla. Silloin tulos saattaa osoittautua hyvinkin merkitykselliseksi.

"Olisi sääli jättää asutettu maailma huomioitta vain, koska emme tarkastelleet kaikkia mahdollisuuksia", näkee Edward Schwieterman Kalifornian Riversiden yliopistosta.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto