Hyvin nuoresta universumista löytyi 83 supermassiivista mustaa aukkoa

Astronomit ovat havainneet 83 supermassiivisten mustien aukkojen valaisemaa erittäin kaukaista kvasaaria. Niiden valon lähtiessä matkaan maailmankaikkeus oli iältään alle kymmenesosan nykyisestä.

"Kosmologisten malliemme valossa on haastavaa ymmärtää, kuinka mustat aukot voivat muodostua aikaisessa universumissa ja kuinka yleisiä ne ovat", sanoo Michael Strauss Princetonin yliopistosta.

Mustat aukot itsessään ovat näkymättömiä. Ne paljastuvat kerryttäessään ympärilleen galaksien kaasua, joka alkaa loistaa kirkkaasti. Tällaisia supermassiivisten mustien aukkojen valaisemia kaukaisia galaksinytimiä kutsutaan kvasaareiksi.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa löydetyt 83 kvasaaria ovat hyvin kaukana, noin 13 miljardin valovuoden etäisyydellä. Ne näkyvät meillä sellaisina kuin ne olivat noin 800 miljoonan vuoden ikäisessä universumissa.

Tutkimus koskettaa niin sanottuun reionisaatioon liittyvää kysymystä. Reionisaatioksi kutsutaan tapahtumaa, jossa universumin neutraalin vetykaasun atomit jakautuivat vapaiksi protoneiksi ja elektroneiksi. Tämä tapahtui muutama sata miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.

Atomien pilkkoutuminen pienempiin osasiin vaati suuren määrän energiaa eli säteilyä. Yhden hypoteesin mukaan energia olisi voinut tulla kvasaareista, jos niitä olisi ollut huomattavasti enemmän kuin tähän mennessä on havaittu.

Edes nyt löydetyt 83 kvasaaria eivät kuitenkaan riitä nostamaan määrää riittävän suureksi reionisaation selittämiseen. Todennäköisesti energia saatiin lukuisista galakseista, joita varhaisessa universumissa alkoi muodostua. 

Aiheesta lisää Princeton University (englanniksi)