Pääjohtaja Jim Bridenstinen esittelemä budjetti on kokonaisuudessaan 18,6 miljardia euroa. Keskiössä olevia lentoja Kuuhun ja Marsiin luonnehditaan myös uudella esittelysivulla.

Merkittävimmät hahmotellut virstanpylväät ovat miehitetty lento SLS-kantoraketilla ja Orion-aluksella vuonna 2022, Gateway-avaruusaseman rakentamisen aloittaminen Kuun kiertoradalle 2022, miehitetty kuulento 2028 ja miehitetty Mars-lento 2030.

Jo aiemmin Bridenstine on korostanut miehitetyn kuulennon tavoitetta vuodelle 2028. Lähes jokainen Yhdysvaltojen presidentti tiedettä painottanutta Bill Clintonia lukuun ottamatta on julistanut vahvasti miehitettyjä lentoja. 

Nasa on nojaamassa paljolti samaan suuntaan kuin George W. Bushin vuonna 2004 julkistettu Constellation-kuuohjelma, joka sittemmin kuivui kokoon. Ohjelma tähtäsi nopeasti ja halvalla kantoraketteihin ja alukseen, mutta siitä olisi tullut erittäin kallis käyttää.

Tällä hetkellä Nasan kuulentoja paljon todennäköisemmältä ja nopeammalta näyttää Elon Muskin jättikokoisen BFR-raketin eteneminen käyttöön asti. Ylempänä vaiheena toimiva Starship-alus on suunniteltu kuljettamaan sata ihmistä Marsiin.

Esimerkiksi Kiina ehti jo piikitellä Nasan budjetissa leikattavia tiedeosia sekä siitä kokonaan puuttuvaa kouluopetuksen osaa. Kiinallakin on toki omat vaikuttimensa, jotka tähtäävät miehitettyihin kuulentoihin ja Kuun hyödyntämiseen. Kiinalle olisi sitä edullisempaa, mitä vähemmän muut maat panostaisivat omiin kuuohjelmiinsa.

Nasan pääjohtajan lausunto budjetista ja tavoitteista (englanniksi)