Tähden massa on vain kymmenesosan Auringon massasta ja metallisuus kaikkein vähäisin millään tähdellä tähän mennessä mitattu. Metallisuudella tarkoitetaan tähtitieteessä vetyä ja heliumia raskaampien alkuaineiden pitoisuutta.

Näitä raskaampia alkuaineita syntyy tähtien ytimissä.

Kun tähdet saavuttavat elämänsä päätepisteen, aineet leviävät avaruuteen seuraavien tähtisukupolvien käytettäväksi. Näin metallisuus lisääntyy jokaisessa sukupolvessa.

Nyt havaitun tähden metallisuus on niin niukka, että se saattaa olla universumin ensimmäisten tähtien suora jälkeläinen.

Astronomit arvioivat tähden olevan 13,5 miljardia vuotta vanha eli se olisi syntynyt vain 300 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.

Universumin aivan ensimmäisiä tähtiä, joiden uskotaan koostuneen vain vedystä ja heliumista sekä vähäisestä määrästä litiumia, ei ole vielä löydetty.

Nyt tehty löytö kuitenkin saattaa tarkoittaa tutkijoiden olevan askeleen lähempänä tätä tavoitetta.

"Jos tulkintamme on oikea, pienimassaisia tähtiä, jotka koostuvat yksinomaan alkuräjähdyksen tuotteista, voi esiintyä. Vaikka emme ole löytäneet sen kaltaista kohdetta galaksistamme, se voi olla olemassa", sanoo Kevin Schlaufman Johns Hopkins -yliopistosta.

Aiheesta lisää Johns Hopkins University (englanniksi)