Erityisen voimakkaita sulkamaisia kirkastumia havaittiin komeetta McNaughtilla, kun se oli kirkkaimmillaan maapallolta nähtynä. McNaught pisti spektaakkelimaisen näytöksen pystyyn tammikuussa 2007 eteläisellä pallonpuoliskolla.     

Aiemmilta vuosisadoilta vastaava ilmiö näkyy erityisen hyvin vuoden 1744 suuren pyrstötähden Chéseauxin havaintopiirroksessa. 

"Saimme todella hyvää dataa komeetta McNaughtista. Toisaalta se saatiin erilaisista kameroista, jotka olivat eri suunnilla olevissa luotaimissa", kuvailee Oliver Price University College Londonista.

Price analysoi dataa ja päätyi siihen, että syynä erikoiseen rakenteeseen oli vuorovaikutus aurinkotuulen sähkövarausten kanssa. Aurinkotuulen hiukkaset eivät pelkällä massallaan olisi riittäneet komeetan pölypyrstön suurten hiukkasten liikuttamiseen havaitulla tavalla.

Etenkin ilmiöön vaikutti niin kutsuttu heliosfäärin virtalevy, jossa aurinkotuulen magneettinen suunta vaihtuu. Pricen johtama tutkimus aiheesta on parhaillaan odottamassa julkaisua.

"Jos kuvittelet siiven, jossa on paljon sulkia ja tuulen puhaltamaan sen siiven tason läpi, niin sulkien ohuempi puoli kääntyy pois alkuperäisestä suunnastaan", vertaa Pricen kollega Geraint Jones ilmiön syntyä.

"Meille tämä on vahvaa todistusaineistoa siitä, että pöly on sähköisesti varautunutta ja aurinkotuuli vaikuttaa pölyn liikkeisiin", Jones arvioi.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)