Tekoälyllä varustetut koneet ovat tulossa avaruustutkimuksen avuksi. Kuva CC0

Tekoäly voisi tutkia Marsin laavatunnelit ja etsiä elämää Jupiterin jäisiltä kuilta

Uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä kerrotaan, miten tekoäly tulee muuttamaan tähtitiedettä ja avaruustutkimusta. Omatoimisuutta vaaditaan erityisesti laitteilta, jotka tutkivat aurinkokuntamme kappaleita pintaa syvemmältä.

Nasa on alkanut panostaa runsaasti resursseja luotainten tekoälytekniikkaan. Avaruuteen laukaistavista laitteista pyritään tekemään niin fiksuja, etteivät ne tarvitse jatkuvaa silmälläpitoa ja ohjailua.

Esimerkiksi Marsissa erityisen kiinnostavia kohteita ovat laavatunnelit. Tunnelin uumeniin useiksi päiviksi katoava mönkijä tarvitsisi mukaansa runsaasti tekoälyä. Laitteen pitäisi liikkua hankalassa ympäristössä ja tehdä mahdollisimman paljon tutkimusta akkujen keston sallimassa ajassa.

Marsin lisäksi Jupiterin Europa-kuu kuuluu ykköskohteisiin, joista tutkijat haluaisivat päästä etsimään elämän merkkejä.

Europalle lähetettävän aluksen täytyisi ensin porautua kilometrien paksuisen jääkuoren läpi. Päästyään pinnanalaiseen valtamereen se työskentelisi itsenäisesti pitkiä aikoja ja kävisi välillä lähettämässä keräämänsä tiedot Maahan.

Harjoittelua varten tutkijat ovat jo kaavailleet Etelämantereen jäätikön alle lähetettävää sukellusvenettä, jota tekoäly ohjaisi.

Vieläkin suuremmat haasteet odottavat alusta, joka suuntaa tähtienväliseen avaruuteen tai toisiin tähtiin. Luotaimen täytyisi pärjätä vuosia lähes täysin omillaan.

”Tekoälyllä voisi olla avainrooli. Sellainen luotain olisi käytännöllisesti kaiken ihmiskontaktin ulottumattomissa ja sen täytyisi tehdä päätökset itse”, näkee Christopher Bishop Cambridgen ylipistosta.

Aiheesta lisää perjantaina ilmestyneessä Tähdet ja avaruus -lehdessä 6/2018

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto