Vuosina 2014–2016 Rosetta-luotain seurasi komeettaa P67/Churyumov-Gerasimenko sen matkalla Auringon ympäri. Yksi aluksen tekemistä havainnoista oli, että komeettaa ympäröivässä pölypitoisessa komassa on molekulaarista happea.

Alun perin Rosettan tiimi raportoi happikaasun olevan todennäköisimmin lähtöisin komeetan sisuksista. Se tarkoittaisi, että happi olisi jäänyt komeettaan jo sen syntyessä aurinkokunnan muodostuksen aikaan 4,6 miljardia vuotta sitten.

Toisaalta yksi ryhmä tutkijoita oli löytänyt uudelaisen tavan molekulaarisen hapen muodostumiselle avaruudessa. Happea syntyisi tuoreeltaan komeetan pinnalla korkeaenergisten ionien vaikutuksesta.

Vaikka happea näin voisikin muodostua, Rosettan tiimin nyt tekemä uusi analyysi kuitenkin toteaa, ettei energeettisten ionien määrä ole riittävä tuottamaan komeetan komassa havaitun hapen määrää. Näin ollen hapen täytyy tiimin alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti olla pääasiallisesti muinaista.

"Molekulaarisen hapen pintatuotantoa voi yhä tapahtua P67:ssä, mutta valtaosa koman molekulaarisesta hapesta ei ole muodostunut tällaisen prosessin kautta", sanoo Marina Galand Lontoon Imperial Collegesta.

Muitakin teorioita on ehdotettu, mutta tällä hetkellä hapen ammoinen alkuperä täsmää havaintoihin parhaiten.

Aiheesta lisää Imperial College London (englanniksi)