Aloittelijan tyhmiä kysymyksiä

Aloittaja Nuadhu, 05.03.2007, 09:56:12

« edellinen - seuraava »

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Ak-85 - 17.01.2012, 19:02:16Löysin myös andromedan galaksin, mutta se näytti lähinnä sumupallolta joka kirkastuu keskipisteeseen päin, nyt hoksasin, että unohdin kokonaan tarkentaa sen kohdalla, noloa.

Ei syytä huoleen, se näyttää yhtä tylsältä vaikka tarkentaisit. Visuaalisesti, eritoten pienillä putkilla näkyy vain galaksin kirkkain ydin eli se osa joka on yleensä täysin valkoinen valokuvissa. On tietysti sääli, että lähin naapurigalaksi on visuaalisesti niin ruma.

Never

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 17.01.2012, 20:16:41Ei syytä huoleen, se näyttää yhtä tylsältä vaikka tarkentaisit. Visuaalisesti, eritoten pienillä putkilla näkyy vain galaksin kirkkain ydin eli se osa joka on yleensä täysin valkoinen valokuvissa. On tietysti sääli, että lähin naapurigalaksi on visuaalisesti niin ruma.

DS-kohteiden katselu on vähän kun lintuja bongaisi: kerralla ei voi olettaa että näkee useita kymmeniä eri lajeja ja varsinkaan samasta havaintopaikasta :azn: Rehellisyyden nimissä uskaltaisin väittää että vähäänkin kokeneempi havaitsija joka pimeässä paikassa katsoo em. galaksia sanoo sitä kyllä kaikeksi muuksi kuin rumaksi. Aloittelevalle harrastajalle vaan uutta matoa koukkuun niin kyllä ne näkymät siitä paranevat kun oppii näkemään paremmin ajan kuluessa. Kaikilla jotka ovat visuaalihommia kaukoputkella tehneet muistavat varmasti ne ensimmäisten havaintokertojen pettymykset sumutuhnujen suhteen. Vuosien varrella niistä tulee paljon hienompia :) Voisi joskus huvikseen kaivella esiin esim. vanhoja piirroksia kohteista ja verrata niitä nykyisin tehtyihin. Ero on huima!

/Jake

kalpaha

Eilen sain kolmen viikon odottelun jälkeen raahattua 200/1200mm GSO dobsonini kirkkaan taivaan alle. Ensivalo meni hieman hapuillessa, mutta Kuu, Jupiter ja M42 löytyivät kuin löytyivätkin. Jupiter kuineen oli hieno, mutta yksityiskohtien puuttuminen aiheutti hieman harmaita hiuksia. Silloin tällöin esiin pilkahti kaksi vyötä, ekvaattorin molemmin puolin. Valokuvaajan termein näytti melkein, kuin katseltu kuva olisi ylivalottunut, kun kirkkaasta läiskästä ei oikein noussut yksityiskohtia.

Okulaari oli Baader Hyperion 8-24mm, suurennos oli 150x. Haluaako joku arvailla todennäköisintä syytä enempien yksityiskohtien puuttumiselle? Putki oli ollut pakkasessa n. 30min, vieläkö menee putkivirtausten piikkiin? Putken kuljettaminen ei mennyt ensimmäisellä kerralla kuten Strömsössä, joten kollimointikin voi olla pielessä. Seeingiin/putkivirtauksiin viittaisi se, että nuo isot vyöt välkkyivät esiin ja katosivat. Vai haenko vain lisää suurennosta, barlow kenties?

Kuinka hyvin silmien pitäisi olla sopeutuneet Jupiterin katselua varten? Pari ohi ajavaa autoa teki tämän suhteen källit, kun en pitänyt silmiä kiinni tarpeeksi hyvin, mutta järjellä ajatellen tämän ei noin kirkkaassa kohteessa pitäisi vaikuttaa?


Ak-85

Mulla on myös 200/1200mm dobson. Jupiterin voi bongata 120 tai 240x aika selvänä, eikä tarvitse edes putkea viedä pihalle, katselee vain lasin läpi.  120x, 2 vyötä näkyy ihan selvästi + kuut. 240x vyöt löytyy myös, mutta parhaiten kun kohde on keskellä katselukenttää. Minun mielestä jupiter on aika helppo kohde, jota varten peilin ei tarvitse olla edes kunnolla jäähtynyt.

tupajumi

Kiva kuulla, kun samainen putki on tilauksessa. Mutta eikö ikkunan läpi katsoessa tule sitä kromaattista aberraatiota, eli samanlainen sininen reuna, kun minun lintuputki/kännykkä kuvassani?

Never

Lainaus käyttäjältä: kalpaha - 29.01.2012, 10:25:07Okulaari oli Baader Hyperion 8-24mm, suurennos oli 150x. Haluaako joku arvailla todennäköisintä syytä enempien yksityiskohtien puuttumiselle? Putki oli ollut pakkasessa n. 30min, vieläkö menee putkivirtausten piikkiin? Putken kuljettaminen ei mennyt ensimmäisellä kerralla kuten Strömsössä, joten kollimointikin voi olla pielessä. Seeingiin/putkivirtauksiin viittaisi se, että nuo isot vyöt välkkyivät esiin ja katosivat. Vai haenko vain lisää suurennosta, barlow kenties?

30 minuuttia ~15 asteen pakkasessa on aika lyhyt aika ja putken kollimointi kannattaa toki tarkastaa. Itse pidin putkea 1.5 tuntia ulkona ennen kuin näkymät rupesivat olemaan hyvät. Toisekseen voi yksinkertaisesti olla että seeing oli huono - niin oli ainakin täällä - ja yksityiskohtia ei näy teit mitä teit. Suurempaa suurennosta voi aina kokeilla, mutta kuten sanoin, jos seeing on huono niin ei siihen suurempi suurennos ainakaan helpotusta tuo :) Kokeile antaa putken olla ensi kerran kauemmin ulkona jos mahdollista. Itsekin kun pimeämpään havaintopaikkaan siirryn on putken ensimmäiset tunnit yleensä ongelmallisia mutta katsottava on kun ei sitä seisoskellakaan vaan jaksa!

Lainaus käyttäjältä: kalpaha - 29.01.2012, 10:25:07Kuinka hyvin silmien pitäisi olla sopeutuneet Jupiterin katselua varten? Pari ohi ajavaa autoa teki tämän suhteen källit, kun en pitänyt silmiä kiinni tarpeeksi hyvin, mutta järjellä ajatellen tämän ei noin kirkkaassa kohteessa pitäisi vaikuttaa?

Taitaa hämäränäkö lähteä kun Jupiteria 20-senttisellä katsot  :grin: Planeettahavainnoissa seeing on kaiken A ja O. Lisäksi kohteen katselu vaatii kärsivällisyyttä (= kohdetta pitää katsella pitkään).

/Jake

Celest1al Sphere

Lainaus käyttäjältä: tupajumi - 29.01.2012, 14:28:54
Kiva kuulla, kun samainen putki on tilauksessa. Mutta eikö ikkunan läpi katsoessa tule sitä kromaattista aberraatiota, eli samanlainen sininen reuna, kun minun lintuputki/kännykkä kuvassani?

Minun mielestäni kromaattisen aberraation aiheuttaa putken linssi (jos on siis akromaatti eikä apokromaatti, joissa värivirhe on minimoitu, mutta jotka myös ovat erittäin kalliita) eikä niinkään ikkunanlasi. Ikkunan lasi toki lisää lievästi ekstinktiota (eli aiheuttaa kohteen himmenemistä, varsinkin jos ikkunoita ei ole pesty vähään aikaan!  :grin:) mutta kromaattista aberraatiota se ei aiheuta. Kromaattinen aberraatio johtuu siitä, että peilin linssissä valon säteet eivät taitu täsmälleen samoihin kohtiin, vaan taittumisessa tapahtuu hajontaa, mikä aiheuttaa tämän kromaattiseksi aberraatioksi kutsutun värivirheen.

Terveisin,

Juha

Shark90

Lainaus käyttäjältä: Ak-85 - 29.01.2012, 12:05:35
Mulla on myös 200/1200mm dobson. Jupiterin voi bongata 120 tai 240x aika selvänä, eikä tarvitse edes putkea viedä pihalle, katselee vain lasin läpi.  120x, 2 vyötä näkyy ihan selvästi + kuut. 240x vyöt löytyy myös, mutta parhaiten kun kohde on keskellä katselukenttää. Minun mielestä jupiter on aika helppo kohde, jota varten peilin ei tarvitse olla edes kunnolla jäähtynyt.



Onko mitään järkeä hankkia vaikka jotain Skymax-127:lla lähinnä ikkunasta tiirailuun , kun ne parhaat katselu kerrat pois kaupungin valosaasteesta ei ole jokapäivästä herkkua?  Itse en ole  juuri eroa havainnut 15x70 kiikairella ainakaan jos katsoo melko kohti suoraan lasista läpi (tieysti pimennetty kaikki tausta) verrattuna ulkona. Viistosti katsoessa monikerroksisen ikkunan läpi tulee tietysi heijastumia.

Celest1al Sphere

Lainaus käyttäjältä: Shark90 - 29.01.2012, 17:55:43


Onko mitään järkeä hankkia vaikka jotain Skymax-127:lla lähinnä ikkunasta tiirailuun , kun ne parhaat katselu kerrat pois kaupungin valosaasteesta ei ole jokapäivästä herkkua?  Itse en ole  juuri eroa havainnut 15x70 kiikairella ainakaan jos katsoo melko kohti suoraan lasista läpi (tieysti pimennetty kaikki tausta) verrattuna ulkona. Viistosti katsoessa monikerroksisen ikkunan läpi tulee tietysi heijastumia.

Varmasti ihan kelpo peli aloittelijalle! Ikkunan läpi tiiraillessa pääsee mukavasti alkuun, jos muuten on vaikea päästä sopivalle havaintopaikalle. Tuo kyseinen putki on kaikenlisäksi senverran kevyt ja pieni, että sen saa varmasti suhteellisen helposti kuljetettua myös pimeälle paikalle kun tilaisuus tarjoutuu!

/Juha

Jyri Lehtinen

Lainaus käyttäjältä: tupajumi - 29.01.2012, 14:28:54
Kiva kuulla, kun samainen putki on tilauksessa. Mutta eikö ikkunan läpi katsoessa tule sitä kromaattista aberraatiota, eli samanlainen sininen reuna, kun minun lintuputki/kännykkä kuvassani?

Täydellisen tasolasin ei pitäisi tosiaan vaikuttaa kuvan laatuun muuten kuin nappaamalla pois pienen osan valosta. Suurin murhe ikkunalasin läpi havaitessa on lasin pintojen poikkeama täydellisistä tasoista. Varsinkin vanhempien ikkunoiden lasit ovat kovin epätasaisia ja kaukoputken objektiiville projisoituvalla alueella on useaan suuntaan mutkalla olevaa pintaa. Tämä saa aikaan kuvaa epäterävöittäviä juonteita ja tekee helposti kuvasta täytin käyttökelvottoman. Esim. asuessani vielä vanhempieni luona (2000-luvulla vaihdetut ikkunat) pystyin havaitsemaan Aurinkoa ja Kuuta ikkunan läpi mitättömillä häiriöillä. Nykyisessä kämpässäni on sen sijaan 60-luvun mutkaiset ikkunat, joiden läpi ei edes 5cm etsinputken kuvaa saa oikein teräväksi.

Lauri Kangas

Jos nyt vähän pilkkua viilataan optiikasta, niin täydellisestä tasolasista valmistettu ikkuna nimenomaan aiheuttaa värivirhettä, kun eri väreille tapahtuu erisuuruinen yhdensuuntaissiirtymä. Paitsi jos valo kulkee täsmälleen kohtisuoraan ikkunasta läpi, mikä ei toteudu jos 1) kohde ei ole horisontissa (tai ikkuna kallellaan) ja/tai 2) kohde ei ole pistemäinen.

Eli teoriassa ajateltuna tupajumi oli värivirheen suhteen oikeassa, mutta käytännössä tuollasta ei ihan helposti pääse koskaan huomaamaan. Tosimaailmassa ikkunan läpi katselua häiritsee ennenkaikkea Jyrin mainitsema epätasaisuus ja Shark90:n mainitsemat moninkertaiset heijastumat.