Canon EOS hinnoittelu

[mals77]

Äkikseltään näyttäs, että Canonin malleissa ei oo juuri eroa ku kennojen resossa. Silti runkojen hintaerot esim. 1100, 500 ja 550 välillä ovat huimat? Tähän sarjaan vois laittaa myös EOS600?

http://www.canon.fi/for_home/compare_products/loadcomparator.asp?prod=5161B001AA;3820B001AA;4465B001AA;&lang=FI&country=FI&dir=/for_home/product_finder/cameras/digital_slr/

-Mikko-

[Jussi Koponen]

Tsekkaile nyt vielä esim. kennojen kohinaominaisuuksia.

[Timi]

Voikohan Canonin järkkäreissä luottaa että suomen kieli löytyy aina kameran valikosta jos ostaa esim. netin kautta jostain EU-maasta.
Nimim.  "ei vielä yhdenkään järkkärin omistaja"

[chilimieli]

Offtopic jatkuu:
Mielestäni ei välttämättä voi, mitä nyt itse oletan tietäväni järkkäreistä.
Ainakin canon eos 550 sisältää muistaaksenii 16 kielen valikot, joten luulisin siitä ainakin löytyvän poikkeuksetta. Kielet ilmoitetaan usein sivustoilla, josta kameran on ostamassa.
Kannattaa kysyä sähköpostilla jos ei löydy sivustoilta vastausta.

EDIT.
Esimerkkinä eos 550 kielivaihtoehdot:
   

• Englanti
• Saksa
• Ranska
• hollanti
• Tanska
• portugali
• Suomi
• Italia
• Ukraina
• Norja
• Ruotsi
• espanja
• Kreikka
• Venäjä
• Puola
• Tšekki
• Unkari
• Romania
• turkki
• Arabia
• Thai
•kiina
• korea
• Japani

[tmphjnn]

Canon EOS DSLR-kameroiden hintaan vaikuttaa mm. prosessorit, kenno, etsin, nopeus, liitännät, herkkyydet.... satasarjalaisten nopeus ei ole lähelläkään kymppisarjaa, vaikka kenno on käytännössä sama puhumattakaan 5D, 7D tai 1D(s) markeista, tosin näissä ei käytetäkään enää samaa kennoa. Prosessointi on aivan eri luokkaa ja kameran pelkästä peilin äänistä tunnistaa halvat satasarjalaiset erilleen.. Kannattaa tutkia Canonin omista kameroiden teknisistä tiedoista miten kamerat eroavat toisistaan.

Kielivalikoista vielä; Vakiona Canonin digirungoissa on 10< kieltä, joiden mukana suomi. Jos ostaa kameran muualta euroopasta tai esim englannista on suurempi huolen aihe laturin pistoke, joka ei välttämättä ole tavallista mallia. Kieliongelman pystyy ratkaisemaan lataamalla ja asentamalla kameraan uuden Firmware-päivityksen Canonin sivuilta.

[Una]

Canon EOS DSLR-kameroiden hintaan vaikuttaa mm. prosessorit, kenno, etsin, nopeus, liitännät, herkkyydet.... satasarjalaisten nopeus ei ole lähelläkään kymppisarjaa, vaikka kenno on käytännössä sama puhumattakaan 5D, 7D tai 1D(s) markeista, tosin näissä ei käytetäkään enää samaa kennoa. Prosessointi on aivan eri luokkaa ja kameran pelkästä peilin äänistä tunnistaa halvat satasarjalaiset erilleen.. Kannattaa tutkia Canonin omista kameroiden teknisistä tiedoista miten kamerat eroavat toisistaan.

Kielivalikoista vielä; Vakiona Canonin digirungoissa on 10< kieltä, joiden mukana suomi. Jos ostaa kameran muualta euroopasta tai esim englannista on suurempi huolen aihe laturin pistoke, joka ei välttämättä ole tavallista mallia. Kieliongelman pystyy ratkaisemaan lataamalla ja asentamalla kameraan uuden Firmware-päivityksen Canonin sivuilta.

Sinne Canonin sivujen vertailuunhan tuossa ensimmäisessä viestissä oli linkkikin mutta sen perusteella tosiaankin tulee helpost sellainen kuva ettei kameroissa ole juuri mitään eroa vaikka totuus on aivan toinen.

[Timpe]

Lyhyesti: mitä kalliimpi runko, sitä parempi mekaaninen kestävyys ja ulkoilman olosuhteiden sieto. (Esim. 10 sarjan runkojen ja 7D:n välillä suurin ero on juuri tässä kohtaa.)

[pikkuteemu]

Äkikseltään näyttäs, että Canonin malleissa ei oo juuri eroa ku kennojen resossa. Silti runkojen hintaerot esim. 1100, 500 ja 550 välillä ovat huimat?

100-sarjalaiset on halpamalleja ja digiaika toi mukanaan vielä halpistakin halvemman 1000-sarjamallin ,)
Erot tuskin kovin merkittäviä näiden kesken enää voi olla kun kaikki on jo pitänyt karsia ja heikentää.
Perusasiat on olleet järkkäreissä ihan hyviä jo pitkän aikaa ja ostotarpeita pitää luoda mielikuvien ja muun keinotekoisuuden kanssa, kuten puhelimissa.
Uusin on ensi syksynä vanhin, eikä mekaanisella kestävyydelläkään ole entisenlaista merkitystä kun vaihtosyklit on lyhyitä ja suljin kilkkaa kuitenkin ensimmäisenä kuluvana osana.
Tietotekniikalle ominaisesti laadunvalvonnan seula on että joka 5. on rikki eikä tuotannon virheissä vaikuta onko pro, semi-pro vai entrylevel.
Kannattaa ehkä ostaa halvin (tai mikä tulee käytettynä vastaan)... olettaen että astrokuvaamisessa vaikuttaa edes hiukan samat lainalaisuudet kuin valokuvaamisessa.

[Lauri Kangas]

Tietotekniikalle ominaisesti laadunvalvonnan seula on että joka 5. on rikki eikä tuotannon virheissä vaikuta onko pro, semi-pro vai entrylevel.

Näinhän se vähän on mutta tuo ylle lainaamani pätkä on varsinkin pro-runkojen osalta jo aika paksua. Jos näin olisi näreet, noiden 7000 euron pro-runkojen ostaminen lakkaisi aika äkkiä niiden toimesta, joiden toimeentulo riippuu ko. kamerasta. Kummasti ne vaan menevät ammattilaisille kaupaksi.

[Jorma Koski]

Kumpa Canon keksisi mini-järkkärin, johon mainiot EF-objetiivit sopisivat.
Alkaa niska mennä poikki kiloisia kannellessa.
Nikon jo kerkesi julkistaa 300-grammaisen, mutta bajonetti meni uusiksi.

[pnuu]

Kumpa Canon keksisi mini-järkkärin, johon mainiot EF-objetiivit sopisivat.
Alkaa niska mennä poikki kiloisia kannellessa.

Jonkun 400/2.8:n kanssa ei taida olla paljoa merkitystä paljonko runko painaa ;-D

Ja joo, mulle saa lahjoittaa tuollaisen 400/2.8:n..

[rintape]

On varmaan niin, että me ihan harrastukseksemme kuvaavat emme kuvanlaadussa huomaa itse ottamissamme kuvissa, siis kaikinpuolin onnistuneissa kuvissa, juurikaan eroa, on se sitten kuvattu 300 tai 7000 € rungolla. Mutta kyllä siinä itse kuvaustilanteessa on kameralla ja kameralla eroa.

Itselläni tuossa työpisteen seinällä roikkuu vuoden luontokuvat kalenteri. Marraskuun kuvana on aivan uskomattoman loistava otos suoraan kuvaajaa kohti juoksevasta metsäjäniksestä. Muistaisin vuoden luontokuvat kirjasta lukeneeni, että kuvaajalla oli käytössä joku canonin pro-rungoista ja itsekin ihasteli kuinka kameran tarkennus pysyi juoksevassa jänösessä melkein joka ruudussa.

Jos se kuva onnistuu, niin halvinkin järkkäri tuottaa aivan erinomaisen jäljen. Mutta kun kuvausolosuhteet huononee (hämärää, sadetta) ja kuvaustilanteet nopeutuu, niin kyllä noilla ammattilaisrungoilla on onnistuneiden kuvien osuus merkittävästi korkeampi. Ja jos kuvaa ammatikseen, se yksi onnistunut kuva voi merkitä monta lautasellista ruokaa perheen pöytään.

Petri

[pikkuteemu]

Näinhän se vähän on mutta tuo ylle lainaamani pätkä on varsinkin pro-runkojen osalta jo aika paksua. Jos näin olisi näreet, noiden 7000 euron pro-runkojen ostaminen lakkaisi aika äkkiä niiden toimesta, joiden toimeentulo riippuu ko. kamerasta. Kummasti ne vaan menevät ammattilaisille kaupaksi.

Juu vähän oli provoa. Tuo joka 5. taisi olla vuosituhannen taitteen konepakettien kokoajien seula.
Mutta takaisin aiheeseen kun kysytään mistä hintaero muodostuu EOSeilla ja annetaan esimerkiksi 500D, 550D ja 1100D, niin silloin ei puhuta pro eikä edes semipro-rungoista, eikä hintaerokaan perustu mihinkään todelliseen ,)

Itselläni tuossa työpisteen seinällä roikkuu vuoden luontokuvat kalenteri. Marraskuun kuvana on aivan uskomattoman loistava otos suoraan kuvaajaa kohti juoksevasta metsäjäniksestä. Muistaisin vuoden luontokuvat kirjasta lukeneeni, että kuvaajalla oli käytössä joku canonin pro-rungoista ja itsekin ihasteli kuinka kameran tarkennus pysyi juoksevassa jänösessä melkein joka ruudussa.

EDIT: On se kyllä surullista että ollaan suomen luontokuvauksessa siinä tilassa että tuollasilla räpsyillä pääsee vuoden luontokuvakalenteriin ,p
Tiedän ammattikuvaajia ketkä osaa kuvata ihan perusvehkeillä, mutta vielä enemmän tiedän niitä jotka ei osaa kuvata edes omistamillaan pro-vehkeillä.

[LK]

EDIT: On se kyllä surullista että ollaan suomen luontokuvauksessa siinä tilassa että tuollasilla räpsyillä pääsee vuoden luontokuvakalenteriin ,p
Tiedän ammattikuvaajia ketkä osaa kuvata ihan perusvehkeillä, mutta vielä enemmän tiedän niitä jotka ei osaa kuvata edes omistamillaan pro-vehkeillä.

Suomen luontokuvauksessa ollaan siinä tilassa että luonto kiinnostaa entistä enemmän ihmisiä, mikä on hyvä asia. Luontokuvat auttavat tätä asiaa.

Ainoa surullinen asia luontokuvauksessa on suurpetojen jatkuvasti lisääntyvä kuvaaminen haaskoilta. Ihmisen hajua ei koskaan pitäisi sekoittaa ruokaan. Mm. Kuhmossa eräs porukka asteli kojuun "piiloon" ja nalle makoili polun varressa välittämättä ohi kulkevasta porukasta mitään. Koko kojua ei olisi luultavasti sen yksilön kuvaamiseksi enää tarvittu. Kun haaskat loppuvat tai suurempi nalle karkoittaa pienemmän haaskalta tai susilauma, niin nallet lähtevät etsivät ruokaa muualta, ja osaavat ihmisen hajun yhdistää ruokaan. Se saa karhut tonkimaan kesämökkien ja syrjäseudulla asuvien roskiksia ym ja aiheuttavat vaaratilanteita.

Bisnestähän se on, ja etelästä tullaan kalliit kamerat kainalossa "luontokuvaamaan", melkeinpä nappaskengissä voisi kulkea kojulle ja pahimmissa on kohta vedettävät vessatkin. Eräs luontokuvaaja alan lehdessä puolusteli haaskalta kuvaamista sillä ettei viikonloppuvapaalla muuten ehtisi saada kuvaa!! Kyllä luontokuvaamisen pitäisi aina tapahtua luonnon ehdoilla. Luontokuvaaminen ei ole harrastus kuin vaikkapa sulisvuoro, jonne nyt mennään ja homman on pakko onnistua.

Olen työtä tehnyt suurpetojen suojelun puolesta ja sanon ihan suoraan että tämä haaskalta kuvaaminen vain pahentaa ihmisen ja suurpetojen kohtaamisen todennäköisyyttä muualla kuin "saloilla". Susi on ehkä maailman vaikein kuvattava ilman haaskaa, muttei mahdoton. Parempi kun annetaan niiden olla rauhassa saloilla ja metsästetään sen verran että ihmispelko säilyy ja kohdistetaan se metsästys pääasiassa karkoitusyrityksistä huolimatta vahinkoa jatkuvasti aikaansaaneisiin yksilöihin.

Enkä kyllä tuon kalenterin kuvia "räpsyiksi" haukkuisi.

[LK]

Kumpa Canon keksisi mini-järkkärin, johon mainiot EF-objetiivit sopisivat.
Alkaa niska mennä poikki kiloisia kannellessa.
Nikon jo kerkesi julkistaa 300-grammaisen, mutta bajonetti meni uusiksi.

Jos tälläinen tulisi niin minä varmaankin hankkisin sellaisen heti.