Offset observatorio?

[mistral]

Yle kertoo Inouye-aurinkoteleskoopista:
https://www.nso.edu/wp-content/uploads/2020/01/cutaway-scaled.jpg

Tässä koko juttu:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/30/uusi-tehoteleskooppi-otti-huikean-kuvan-auringosta-pinnalla-porisee


Onkohan tosiaan offset-tyyppiä? Saattaa johtua siitä kun polttotasolla on niin kuuma että normaali apupeili olisi vaatinut isot jäähdyttimet mitkä olisi haitanneet optiikkaa kriittisessä paikassa. Nyt jäähdyttimet pystyttiin rakentamaan vapaasti tilaa säästämättä?
Jokatapauksessa tuollaisen 4m aihion hiominen olisi korkeaa hi-tec'iä. Aika yllättävää että näin iso projekti on toteutettu vähin äänin, ei ole näkynyt uutisia aiemmin.

T&A:n uutislinkistä:
The images show a pattern of turbulent “boiling” plasma that covers the entire Sun. The cell-like structures — each about the size of Texas — are the signature of violent motions that transport heat from the inside of the Sun to its surface.

Granulan koko olisi n. Texasin luokkaa 

[JVO]

"The 75 mm thick f/2 primary mirror is 4.24 meters in diameter with the outer 12 cm masked, leaving a 4-meter off-axis section of a 12-meter diameter, f/0.67 concave parabola. It was cast from Zerodur by Schott and polished at the Richard F. Caris Mirror Laboratory of the University of Arizona."

wikipediassa tuommosta.

melkonen kentänkääntäjä tässä putkessa kun iso osa rakennusta pyörii kuvan mukana

[mistral]

Aha, se on offset-tyyppinen. Ratkaisu on tavalliselle harrastajalle ällistyttävä, horisontin takana. Jo se että noin kirkasta kohdetta varten tarvitaan noin valtava peili, on arvoitus. Johtuisikohan kapeakaistakuvauksesta? Eli kaikki muu valo suodatetaan paitsi ohut kaista?

[Octopus]

Eikö suurella peilillä päästä suureen polttoväliin? Ja voidaan käyttää kunnon kokoista kennoa?

[mistral]

Eikö suurella peilillä päästä suureen polttoväliin? Ja voidaan käyttää kunnon kokoista kennoa?

Aurinko on niin kirkas koko kaistaleveydeltä sen peilin ei tarvitsisi olla suurempi kuin harrastajaputken peilin. Ilmeisesti kaistaa kavennettaessa hyvin kapeaksi, fotonien määrä romahtaa ja siksi tarvitaan iso peili. Riittävä polttoväli antaa ison suurennoksen mikä toimii 3km korkealla vuorella, täällä Suomessa seeing varmaan pilaisi kuvat sellaisella suurennoksella.

Kuinka kuumenevat suodattimet saadaan jäähdytettyä on mysteeri. Auringon teho 4m peiliin on yli 12kW, siitä jos leikataan 99% pois, niin kuinka suodattimet pysyy optisesti kelvollisina? Yksi mikä tulee mieleen on vesijäähdytys. Voisiko vesi mennä optiikan läpi niin suurella nopeudella ettei se ehdi lämpenemään kuin 1/1000 astetta, näin sen taitekerroin ei muuttuisi paljoa.

[einari]

Ylen jutussahan kerrottiin myös jäähdytyksestä.
"Tämä kuumuus onkin suuri ongelma myös tässä uudessa superteleskoopissa, joka on ottanut otsikkokuvan. Siinä onkin tehokkaat jäähdyttimet, jotka viilentävät havaintolaitteita: teleskoopin peilin keräämä valo lämmittää niitä 13 kilowattia teholla.

Teleskooppirakennuksessa on 11 kilometriä jäähdytysputkia, jotka kiemurtelevat havaintolaitteiden lisäksi kaikkialla rakennuksessa. Lisäksi aina kylmän yön aikana teleskoopille tuotetaan jäätä, jota käytetään päivällä havaintojen aikaan jäähdytykseen."

[mistral]

Luin sen jäähdytysjutun mutta arvoitukseksi jäi, kuinka lämpö siirretään. Sehän voidaan siirtää myös ilmaa puhaltamalla mutta veikkaan että vettä käytetään suoraan lasia vasten. Tosin suodattaako vesi jotain osaa spektristä, en tiedä. Jos ei, silloin veden ongelmaksi jäisi vain tasalämpöisyys, se ei saisi taittaa valoa tiheyserojen vuoksi eikä vääntää suodatinlasia lämpöerojen vuoksi. Tosin kun ikkunasta, joka on litteää ja tasapaksua lasia, katsoo ulos, ei kuva muutu miksikään vaikka olisi lämpöeroja, ehkä lasin lämpöero ei haittaa niin paljoa.