Fotometriaa digijärkkärillä.

[naavis]

Iso 400:n lila käyrä on eri keinotähdestä, mitä iso800:n lilakäyrä. Sininen kkäppyrä on molemmilla herkkyyksillä samasta valonlähteestä.
Pointti on kuitenkin siinä että noissa ei näy lineaarisuuden muutosta ? Ja kaipaisinkin jonkun oikeasti osaavan tekemiä lineaarisuus tutkielmaa - vaikkapa Canon1000D:n kennon käyttäytymisestä.
   Pitänee tehdä uusi käppyrä, missä on molemmilla herkkyyksillä käytetty samaa keinotähteä.

Tuo lineaarisuuden testaus kannattaa mieluummin tehdä tasaisesti valaistulla kohteella kuin keinotähdellä.

[Timo Kantola]

Tuo lineaarisuuden testaus kannattaa mieluummin tehdä tasaisesti valaistulla kohteella kuin keinotähdellä.

Miksi ?
EDIT: laitetaan viellä että tuo "keinotähti" on mittakuvassa levittäytynyt 197 pikselin alueelle.

[naavis]

Miksi ?
EDIT: laitetaan viellä että tuo "keinotähti" on mittakuvassa levittäytynyt 197 pikselin alueelle.

Tällöin voi helposti tarkastella koko kuvan lukuja eikä tarvitse erikseen hakea arvoja yksittäisestä tähdestä. Valaistun seinän kanssa ei myöskään tarvitse käyttää ihan puolen minuutin valotuksia niin kuin olet keinotähtien kanssa tehnyt.  Itse tein vaalean seinän kanssa mittaukset ja plottailin vihreän kanavan arvot matlabilla.



Käyrästä näkyy, että kenno alkaa muuttua epälineaariseksi noin 12000 adun kohdalla.

Olethan muistanut kamerasta sammuttaa Highlight Tone Priority -toiminnon (suomeksi Ensisijainen huippuvalotoisto)?

[Timo Kantola]

Kuvittelin että keinotähdellä tehtynä vastaisi enemmän mittausolosuhteita..
Tässä nyt viellä yhdestä samasta keinotähdestä tehty iso400 ja iso800 käppyrä .
Ääh.. taidan heittää pyyhkeen kehään kun edes linneaarisuutta ei saa mitattua.
Niin ja joskus tulee käytettyä jopa 30sek valotuksia...

[Kaizu]

http://www.dxomark.com/index.php/Cameras/Camera-Sensor-Database/Canon/EOS-5D-Mark-II Tuolta löytyi kaikenlaista mielenkiintoista digijärkkäreiden kennojen dynamiikasta ja lineaarisuudesta. Ei ehkä helpota Timpan ongelmaa. Ensin valitaan kamera ja sitten "measurements" ja sitten selviääkin että kennoista parhaimmilaan irtoaa dynamiikkaa 12 bitin verran ISO100:n kieppeissä.

Kaizu

[Astronautiskelija]

Niin ja joskus tulee käytettyä jopa 30sek valotuksia...

Käyristä päätellen kamerasi on ainakin silmämääräisesti katsoen suht. lineaarinen saturaatioon asti.  Mutta ei fotometriaa pidä tehdä kuvilla,  jotka on valotettu tappiin; on hyvä jättää vähän toleranssia yllätttävien vaihtelujen varalta.  Jos valottaa kirkkaimman vertailutähden tai kohteen n. puoleen maksimista, ollaan yleensä turvallisella alueella.   Onko siinäkään mieltä, että käyttää muuta kuin ihan pienintä ISO-arvoa?  Tietenkin pitää varmistaa, että saadaan tarpeeksi vahva signaali, mutta sekin riippuu kohteesta. 

Pyyhkeen heittämisestä kehään...  Jos fotometria (CCD:llä mittaaminen tai visuaalinen arvion teko) olisi hauskan lisäksi helppoa, niin kaikkihan tätä tekisivät.  Oikeasti koko aihepiiri on mielenkiintoinen monimuuttujaprobleema, jossa riittää säätämistä ja oppimista koko ajan. Ei Suomessa tai edes maailmassa ainakaan liikaa fortometriaa tekeviä ole.

[Timo Kantola]

Käyristä päätellen kamerasi on ainakin silmämääräisesti katsoen suht. lineaarinen saturaatioon asti. 

Kiitos!
Tästä juuri kiikastaa , muistaakseni kaikissa lukemissani opuksissa kerrotaan kameran kun kameran lineaarisuuden hiipuvan yläpäässä ennen saturoitumista.
Ja minä kun tulkitsen että kamerani on suhut lineaarinen tappiin asti. Kolme vaihtoehtoa :
1. En yksinkertaisesti osaa mitata tai kuvata..
2. Kamerani on poikkeuksellinen .
3. Olen oikeassa ja opukset väärässä.
Jos pitäis lyödä vetoa , niin 2 ja 3 ei tunnu järkeviltä vedoilta.

Mutta ei fotometriaa pidä tehdä kuvilla,  jotka on valotettu tappiin; on hyvä jättää vähän toleranssia yllätttävien vaihtelujen varalta.  Jos valottaa kirkkaimman vertailutähden tai kohteen n. puoleen maksimista, ollaan yleensä turvallisella alueella.   Onko siinäkään mieltä, että käyttää muuta kuin ihan pienintä ISO-arvoa?  Tietenkin pitää varmistaa, että saadaan tarpeeksi vahva signaali, mutta sekin riippuu kohteesta. 

Jep, mittausteni idea oli selvittää juuri tuo toleranssi , nyt alustavien mittausten perusteella oletan että max 3500 adua, ja tulos on viellä mittauskelpoinen . Tuo max. adu arvo pitää mitata kalibroimattomasta kuvasta (vai?) - kalibrointi siirtää koko kirkkausaluetta alaspäin ( esim. kamerani bias vähentää 256 adua ) Ja pitkillä valotuksilla tulee riesaksi kuumatpikselit - pitää olla tarkkana että keinotähden kohdalle ei ilmaannu sellasta.
Tähtien tuikkiminen saattaa juuri ylärajalla tehdä sopivan tuikahduksen joka joissain kuvissa saturoi - varsinkin jos käyttää lyhyitä - alle 10sek valotuksia.

Pindän pyyhkeen viellä tuossa olkapäällä.

[Astronautiskelija]

2. Kamerani on poikkeuksellinen .

Kirkkaimman "tähden" käyrän patologinen muoto  on minusta se, mihin kannattaisi saada  hyvä selitys.  Vaikuttaa siltä,  kameran firmware tekee jonkun ylimääräisen tempun, kun valotus on kymmenen sekuntia ja yli. Se liitty ilmeisesti johonkin asetukseen,  jonka toivon mukaan saa pois päältä. Asialla saattaa olla tai olla olematta merkitystä.

Kun en ole perehtynyt digikamerafotometriaan, niin en osaa oikein auttaa eteen päin.  Itselläni on CCD-kamera, joilla uskallan pakottavissa tilanteissa valottaa n. 50000 ADUun (kenno on lineaarinen 1 % tasolla n. 61000 ADUun), mutta tietenkin pyrin pitämään tason paljon matalammalla, mikä ei yleensä edes tuota vaikeuksia; 120 s valotuksen jälkeen kun kohteesta saattaa olla saaliina joitakin tuhansia ADUja.

Tästä juuri kiikastaa , muistaakseni kaikissa lukemissani opuksissa kerrotaan kameran kun kameran lineaarisuuden hiipuvan yläpäässä ennen saturoitumista.

Minusta tie eteen päin on se, että ei murehdi liikaa, vaan kokeilee mittausta käytännössä oikeilla tähdillä turvallisilla parametreillä (pieni ISO, valotus max 50%, bias, dark ja flät -kalibroi kuvat) ja katsoo tuleeko tolkullisia mittauksia.  Magnitudit ovat sitten kameran värisuodattimen magnitudeja, mutta siihen ongelmaan ehtii paneutumaan myöhemmin.

[Timo Kantola]

Hieman lisäystä Canon100D:n käytökseen.
Eli jos kuvataan kameran omilla kiinteillä suljinajoilla ja alle 10sek valotuksilla on kamera 12bittinen (lähes) max adu arvon ollessa 4036 (12 bittisen max adu arvo on 4096)
Jos kuvataan 10sek ja pidemmillä ajoilla , pudottaa kamera dynamiikkansa 10%, noin 11.8 bittiseksi max adu arvo on tuolloin 3651. Vaikka manuaalisesti ajottamalla lankalaukaisimella kuvaa alle 10sek valotuksia , pysyy dynamiikka edelleen tuossa 11.8bitissä. Sama varmaan koskee kaikkia ajoittimia jotka saavat kameran laukeamaan lankalaukaisin plugin kautta.Se miksi kamera leikkii dynamiikan muutoksilla, siitä ei ole tietoa.
  Kenno pysyy edelleen lineaarisena tappiin asti , keinotähdillä mitattuna. Eikä dynamiikan muutos vaikuta fotometria käyttöön.

[einari]

Kuulin että AIP4WIN-softaan on tullut päivitys (olin jo vähän luopunut toivosta että sitä ei enää kehitetä).
Mielestäni softa on tähänkin mennessä ollut parhaimmillaan foto/astrometriassa ja sitä on nyt taas kehitetty ja softan mukana tuleva kirja on varsinainen tiiliskivi jossa asioita selitetään perusteellisesti.
Ketjuun liittyen ohjelman sivuilla mainitaan nyt myös tämmöistä "Support for Citizen Science photometry with DSLR cameras."
ja raw-tuki on listan mukaan Canon 500/550D ja 50D-malleihin asti.

http://www.willbell.com/aip4win/aip.htm