Satelliitin välähdys 17.8.11 n. klo 22.41

Aloittaja Mare Nectaris, 18.08.2011, 00:04:13

« edellinen - seuraava »

Mare Nectaris

... näkyi hienosti pohjoisella taivaalla, Capellasta vähän länteen ja hieman korkeammalla (n. 20 asteen korkeudella). Kesto oli ehkä 1,5 - 2 sekuntia. Kirkkaus reilusti Jupiterin luokkaa. Ajankohta oli siis 17.8.11 n. klo 22.41 Suomen kesäaikaa. Mikähän mahtoi olla?
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Lauri Kangas

Havaintopaikan koordinaatit tarttee vielä, mahdollisimman tarkasti. Sitten pitäisi alkaa tärpätä.

Mare Nectaris

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.08.2011, 00:08:11
Havaintopaikan koordinaatit tarttee vielä, mahdollisimman tarkasti. Sitten pitäisi alkaa tärpätä.

... joo sori unohdin kun postatessa samalla kyttäsin menikö Kuu lopullisesti pilveen (... ja menihän se kun ulkona oli pilvimagneetti SW 120 ED APO)

Eli: 61 astetta 9 minuuttia pohjoista ja 23 astetta 50 minuuttia itäistä (korkeutta merenpinnasta about 100 m).
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

tahkis

Iridium 37 ainakin kulki Capellan ohi klo 22.38. Samaa sarjaa Iridium 36 klo 22.45 ja 61 klo 22.47.
Joni Tahkoniemi

Astronautiskelija

#4
Näkyikö liikettä ja mihin suuntaan?  Onko "vähän" enemmän vai vähemmän kuin "hieman"?  Miten kaukana Capellasta välähdys näkyi?  

(Edit: alla olevaan pitää suhtautua varauksella. Latasin tuoreemmat rata-alkiot ja tilanne muuttui huomattavasti.  En tiedä pitääkö uudetkaan kutinsa, sillä tiedostossa on hirveä määrä duplikaatteja)
N. asteen päässä Capellasta oli Molnija-kantoraketin raato  , jonka hyvinkin saattaa kuvitella välähtävän kirkkaasti.  Siinä on vaan sellainen mielenkiintoinen juttu, että sen etäisyys olli havaintohetkellä n. 40000 km.  Ehkä ensin pitää rajata muut mahdollisuudet pois, ja siihen tarvitaan "hiukan" tarkemmat lähtöarvot havainnolle.

The sky appears so steady fixed and stable as we look at it - but only if we do not look too hard. James B Kaler, Stars and Their Spectra
Clayhole Observatory
Twitter | Vimeo

LK

Oliko se välähdys vai liikkuiko se kirkkaana sekunnin? Iridiumin tuntee siitä että se kirkastuu liikkuvana ja hohtaa sekunnin (noin sekunnin) samalla liikkuen hohtavana ja sitten himmenee. Liike pistää silmään. Moni pyörivä satelliitti taas sitten vain välähtää, ja aiheuttaa vilkkuvan, lentokonetta muistuttavan ilmiön taivaalla. Tarkoitan vaan sitä että jos se oli pelkkä välähdys ilman liikettä niin se saattoi olla erittäin kirkas tähdenlento loivassa kulmassa sinuun nähden.

Mare Nectaris

Lainaus käyttäjältä: LK - 18.08.2011, 12:15:46
Oliko se välähdys vai liikkuiko se kirkkaana sekunnin? Iridiumin tuntee siitä että se kirkastuu liikkuvana ja hohtaa sekunnin (noin sekunnin) samalla liikkuen hohtavana ja sitten himmenee. Liike pistää silmään. Moni pyörivä satelliitti taas sitten vain välähtää, ja aiheuttaa vilkkuvan, lentokonetta muistuttavan ilmiön taivaalla. Tarkoitan vaan sitä että jos se oli pelkkä välähdys ilman liikettä niin se saattoi olla erittäin kirkas tähdenlento loivassa kulmassa sinuun nähden.

Kulkusuunta oli tarkasti etelästä pohjoiseen. Havainnon tekohetkellä korkeus oli noin 20 astetta. Ohitti Capellan lännen puolelta, ehkä parin täydenkuun mitan verran. Liikkui kirkkaana (lähes Jupiterin kirkkaudella loistaen) noin sekunnin, puolitoista, ja sitten hävisi näkyvistä himmentyen hetkessä. Alkua en nähnyt, kun olin lenkillä ja huomio kiinnittyi kirkkaaseen kohteeseen. Ei siis vilkkunut, vaan oli (sen loppuhetken kun näin) kirkas hetken ja sitten himmentyi.

Kellonajasta sopisi tuo 22.38, mutta ei kyllä enää 22.45. Tuo 22.41 oli arvio sen perusteella, että kävelin havainnon jälkeen vähän matkaa eteenpäin, kuutioin näkemääni ja pistin suuntia mieleen, ja vasta sitten kaivelin kännykän taskusta - kun tuli mieleen että aikakin tarvitaan.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Astronautiskelija

Nyt on rata-alkio-ongelmat ilmeisesti hallinnassa.  

Kuva kertoo tarinan tuhansin sanoin: http://clayhole.com/obs/sat_mystery.jpg

Kuvan tilanne näyttää satelliittiliikenteen Capellan ympäristössä n. 10x10 asteen kokoisella alueella iltaruuhkan aikaan klo 22.41 (UTC+3h) havaitsijan antamasta koordinaattipisteestä nähtynä.  Satelliitti numero 21333 on liikkeessä n. pohjoiseen (janojen pituudet on 30 s).  Kyseessä on Delta-kantoraketin osa ja voi hyvin kuvitella sellaisen kirkastuvan koosta ja asennosta riippuen huomattavasti.

35434 on Kosmos 2251:n osa, joka syntyi Iridium 33 törmäyksen seurauksena.  Ehkä sekin voi kirkastua, mutta liikesuunta on joka tapauksessa väärä eikä kappaleen koko ole varmaan mitenkään merkittävä (yli 500 kappaletta NORADin julkisessa kannassa).  Kolmas mahdollisuuss on 33450, mutta se on, kuten mainittua, melkolailla kaukana eikä liike ainakaan erottuisi.
The sky appears so steady fixed and stable as we look at it - but only if we do not look too hard. James B Kaler, Stars and Their Spectra
Clayhole Observatory
Twitter | Vimeo

Mare Nectaris

Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 19.08.2011, 11:40:09
... Capellan ympäristössä n. 10x10 asteen kokoisella alueella iltaruuhkan aikaan klo 22.41 (UTC+3h) havaitsijan antamasta koordinaattipisteestä nähtynä.  Satelliitti numero 21333 on liikkeessä n. pohjoiseen (janojen pituudet on 30 s).  Kyseessä on Delta-kantoraketin osa ja voi hyvin kuvitella sellaisen kirkastuvan koosta ja asennosta riippuen huomattavasti.

- Tosiaan tuo Iridium 37 (johon Tahkis viittasi) olisi ehkä vähän aikaisessa (22.38), mutta tuo Delta olisi kyllä juuri oikeaan aikaan ja oikeaan suuntaan. Pitäisi aina muistaa katsoa heti ensimmäiseksi kelloa, ja sitten vasta ruveta arpomaan suuntia ja korkeuksia. Minuutinkin arviointi on melkoisen vaikeaa tuollaisessa tilanteessa (nyt yritin siis mieltää taaksepäin - ja kännykän ajasta ei edes näe sekunteja).

Kiitokset kaikille tiedoista! Oli kyllä hieno kirkastuminen päästä näkemään; olisi voinut näkyä jopa alkavassa hämärässäkin - ties vakka päivätaivaalta kun olisi sattunut silmät kohdalleen.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera