Lentokoneiden pakokaasuvanat

Aloittaja iosainio, 05.08.2011, 21:42:47

« edellinen - seuraava »

iosainio

Keskiviikkopäivällä 3.5.2011 kiinnitti huomiota täysin selkeällä taivaalla matkustajakoneen pakokaasuvana. Huomiota siinä herätti sen pituus taivaalla ja "kesto". Harvoin ainakaan lounaisrannikolla voi nähdä vanan joka näkyy yli taivaankaaren (toki paikan avaruus vaikuttaa). Ainakin vana taipuu tai haihtuu osittain melko nopeasti. Kone oli kai lähtenyt Vantaalta länteen, joten korkeutta sillä lieni 6-7? kilometriä rannikon kohdalla

Erikoisinta ilmiössä oli se, että vielä lähes pari tuntia myöhemmin vana oli havaittavissa, laajentuneena kai tiivistymisytimien johdosta. Kuitenkin edelleen hyvin pitkänä ja melko suorana. Lisäksi taivaalle oli ilmestynyt vanoja melkoisesti lisää eri suuntiin ja kaikki olivat hyvin rauhallisesti paikoillaan.

Mitäpä tästä voimme päätellä? Ainakin ylempänä ilmakehä oli erittäin rauhallinen. Entäpä ilmankosteus? Jostain on jäänyt muistikuva, että mitä nopeammin vana haihtuu, sitä kuivempaa ilma on. Havainnon perusteella kosteutta olisi pitänyt olla yllin kyllin mutta edes pieniäkään pilvenhattaroita ei ollut havaittavissa. Harmi, ettei tullut illan aikana tarkemmin seurattua sään muutoksia. Nyt on lounaisrannikollakin ollut hyvin selkeitä öitä, niillä ei seutua juurikaan siunata.

No, paljonkos tulevan yön yläilman sääkelistä voisi päätellä pakokaasuvanoista? Tuuleeko jostain pilvirintaman suunnasta, onko kosteutta (utua), kenties väreilyä?

Jutte

Tänään näkyi samanlaisia pitkään taivaalla säilyneitä vanoja ja niistä voi päätelllä, että yläilmakehässä ei ollut kovia suihkuvirtauksia, jotka hajoittaisivat vanat nopeasti, mutta kosteutta kyllä. Vanat jättävät koneet ovat yleensä Suomen ilmatilaa käyttäviä n. 10km korkeudessa lentäviä koneita ei siis Vantaalta lähteneitä. Itse tulee seurattua ja joskus kuvattuakin noita korkealla lentäviä Jumboja, joista näkyy neljä vanaa.
J-P
J-P Teitto

Meade-mad

Täytyy hieman pilkkua viilata. Vanat eivät ole pakokaasua vaan itiivistynyttä ilman kosteutta. Ovat siis keinotekoisia pilviä. Noita viiruja voi syntyä myös muualla kuin moottorialueella, esimerkiksi ohjainpinnoilla, silloin kun olma on tosi kostea. Vanoista voi siis päätellä että kosteusolot vanojen syntykorkeudessa olivat sopivia noille tiivistymille. Kuivassa ilmassa noita ei synny.

Linkin kuvassa on näkösällä eri paikkoja, joissa tiivistymistä voi tapahtua:
http://www.airliners.net/photo/Virgin-Atlantic-Airways/Airbus-A340-642/1088680/L/

Kakkoskuvassa tiivistymisen aiheuttaa paineen vaihtelut, kun kone lentää aika tarkasti äänen nopeudella:
http://www.airliners.net/photo/USA---Navy/McDonnell-Douglas-F-A-18B/1259482/L/

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

Lauri Kangas

Vanat syntyvät kuin kiehuvan kattilan höyryäminen. Veden kiehuessa sen pinnasta nousee vesihöyryä (näkymätön kaasu). Sata-asteisen vesihöyryn jäähtyessä nopeasti höyry tiivistyy pisaroiksi ja muuttuu näkyväksi (tätä ihmiset luulevat höyryksi). Jos ilma on kuivaa, kosteus haihtuu takaisin näkymättömäksi vesihöyryksi. Jos taas ilma on valmiiksi kosteaa, kattilasta tupruava pilvi ei haihdu pois vaan täyttää huoneen.

Samalla tavalla jos katsoo lentsikkaa kiikareilla, näkee että vesihöyry tiivistyy pisaroiksi vasta vähän matkaa koneen takana. Samoin kuivalla ilmalla vana kuivahtaa äkkiä pois kun taas kostealla ilmalla jää leijumaan pitkäksi aikaa ja parhaimmillaan toimii tiivistymis/jäätymisytiminä uudelle vedelle ja muodostaa koko taivaan peittävän yläpilven.

Yläilmakehässä vallitsee hyvin erilaiset olot kuin täällä alhaalla eikä niillä usein ole paljon tekemistä keskenään ja siksi vanat voivat näkyä pitkään vaikka konvektiivisia pilviä ei maanpinnan lähellä näykään. Luotauskäyristä voi päätellä kuinka kosteaa eri korkeuksilla on. Kun lämpötila ja kastepiste ovat jollain korkeudella lähellä toisiaan, on kosteaa.

iosainio

Hyviä korjauksia termeihin ja muodostumisiin. Mutta se tulevan sään ennustaminen? Mitä voisi päätellä havainnoista? Mikä on noin korkeiden ilmamassojen merkitys seeingiin?

Saaristomerellä veneilevällä on nyrkkisääntö: Selkä vasten tuulta ja jos pilvet kulkevat vasemmalta oikealle, tullee huono keli, jos oikealta vasemmalle, tulee kaunista. Muutoin sää säilyy entisellään. Perustuu matala- ja korkeapaineiden pyörimissuuntiin. Nuo lentokoneiden tiivistymisvanat ovat kuitenkin yleensä pilvien yläpuolella.

Jarkko.A

Oletteko muuten huomannut, että nyt kun on ilmailualalla muotia tunkea kaiken muotoisia lisäosia siiven kärkeen muutaman prosentin polttoaineen kulutuksen vähenemisen toivossa, jättävät nämä koneet usein hassuja tiivistymisvanoja peräänsä. Normaalisti hyvin ison koneen tiivistymisvanat tunnisti siitä, että niitä oli neljä kappaletta. Nyt jo pienempi matkustajakone saattaa tietyissä olosuhteissa jättää neljä vanaa ja isommat koneet kuusi.

Näyttänee tarttuvan myös sotilasilmailuun. Kuopiossa oli kesällä C-130 johon oli tungettu siipien kärkeen sellainen ympyränmuotoinen wingletti. Tosin se taisi olla tuoreempi C-130J kun siinä oli potkurin lavat sapelin muotoisia. Normaali wingletti tuskin toimisi hyvin tuon hitaalla laskeutumisnopeudella.

JussiR

Osaako joku selittää, mikä on tässä kuvassa näkyvä tumma juova? Ei ole ainakaan tiivistymisjuova. eikä matkustajakoneista jää havaittavaa pakokaasuakaan. Tässä tapauksessa normaali reittikone oli juuri hetkeä aikaisemmin painunut pohjoisen horisontin taakse ja tiivistymisvana säilyi yhtenäisenä yli puolen taivaan mitalla. Vana ohentui koneen suuntaan, mutta tumma juova erottui lähes samalla linjalla aivan selvästi useiden minuuttien ajan.

Koska aurinko paistoi lähes koneen tulosuunasta, niin onko mahdollista, että tiivistymisvanasta tulisi varjo, mikä sitten erottuisi tuollaisena ?
JussiR

Lauri Kangas

Kyseessä on varjo juuri niinkuin arvelit. Hieno bongaus. Yleisempää on nähdä varjo esim. ohuessa pilvikerroksessa jonka päällä kone lentää.

tomaattisoosi

Minä kans bongasin tuollaisen varjon, kerkesin kyllä aikani ihmettelemään mikä mahtaa olla kyseessä.



Exupery

#9
Liitekuvassa tuo tiiivistyminen tarkemmin näkyy. Tietyillä putkilla kuvaaminen päiväaikaankin onnistu mutta harjoittelua vaatii. Kuva Emirates Boeing 777 noin 13 km päästä kuvattuna alkuviikolla.

Terveisin Pekka K

Jorma Koski

Lainaus käyttäjältä: tomaattisoosi - 09.03.2012, 10:25:23
Minä kans bongasin tuollaisen varjon, kerkesin kyllä aikani ihmettelemään mikä mahtaa olla kyseessä.

Hieno kuva, mutta kuvan koko (4 000px × 2 248 pikseliä) on melko suuri tälle foorumille!
Se nimittäin ladataan noilla imageshackin parametreillä kokonaan ja sitten pienennetään kokoon 100 × 56 pikseliä!
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

Exupery

Tuon kuvan pienensin Paint Shop Prolla 690 x 460 kokoon ja talennettaessa pakkasin alunperin 189 kt, nyt pakkasin lisää ja koko on 112 kt. Meneekö se näin oikein vai kuinka kuvan liittäminen tapahtuu oikeaoppisesti ?

Terveisin Pekka K

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: Exupery - 11.03.2012, 15:38:50
Meneekö se näin oikein vai kuinka kuvan liittäminen tapahtuu oikeaoppisesti ?

Nyt on hyvä.  Halutessaan voi toki aina tarjota linkin (ts. jotain klikattavaa, ei automaattisesti foorumisivulle piirtyvää) suureen / täysiresoluutioiseen kuvaan.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/