Kirjoittaja Aihe: Obstruktio Observatorio  (Luettu 3120 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jarkko.A

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 463
Obstruktio Observatorio
« : 01-08-2011, 01:24:22 »
Projekteilla tulisi aina olla jokin mitattavissa ja toteutettavissa oleva tarkoitus, jotta niistä olisi jotain hyötyäkin. Obstruktio Observatorion tarkoituksena ei tule olemaan mahtavien astrovalokuvien ottaminen tai tieteellinen hyötykäyttö valosaastettomassa korvessa vaan rakentajansa henkisen kasvun ja uteliaisuuden tyydyttäminen sekä teknisten tietotaitojen päivittäminen ajantasalle ja täysin uusien asioiden oppiminen jotta tulevaisuudessa sen oikean tähtitornin suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito olisi helpompaa ja että huonoiksi todetut ratkaisut olisivat siinä vaiheessa vältettävissä.

Observatorion tulisi elinkaarensa aika täyttää seuraavat vaatimukset:

Ilman CAD-ohjelman käyttöä toimeentuleva  suunnittelu.
Ilman erikoistyökaluja toimeentuleva rakentuminen.
Ilman jatkuvaa paikallaoloa vaativa toiminta.

Tuossa nuo kriteerit tulevalle observatoriolle. Kriteereissä ei ole normaalisti vaadittua valosaasteettomuutta tai esteetöntä näkymää, koska niitä ei tässä vaiheessa tarvita joten en halua kommentteja paikan valinnasta. Tuleva paikka on valikoitunut sen takia ettei parempaakaan paikkaa jonne kotoa olisi järkevä matka ja jossa olisi sähköistys ja jonne saisi rakentaa ole vielä saatavilla.

Paikka tulee Siilinjärvelle Kuopion naapuriin Kumpusen haja-asutusalueelle 5 metrin päähän tiestä jolla on katuvalaistus toisella puolella tietä ja jonka vieressä kasvava puusto peittää suurimman osan eteläisestä taivaasta.

Observatorion kohdalla on tällä hetkellä sammalpeitteinen kallio, joka oman geologian tietämyksen perusteella on peruskalliota. Tontilla sijaitsee vanhempien omakotitalo josta saa sähköt ja tietoliikenneyhteydet.

Projekti on ehtinyt siihen vaiheeseen, että tällä viikolla kallio puhdistetaan sammaleesta valun kohdalta ja päälle valetaan 1,2x1,2x0,2m kokoinen laatta kuivasementistä. Laattaan tehdään tolpan kiinnitystä varten kolme reikää joihin tulee kierteistetyt muoviankkurit joihin tolpan alapäässä olevien vaakasuuntaisten jalkojen päässä olevat pultit kiinnitetään. Tolpassa on sovitekappale cg5-gt jalustan päälle joka tulee pitämään pääasiallista havaintovälinettä eli 6" f4 Newtonia. Jalustaa ohjaamaan tulee mini-itx emolevyn pohjalle rakentuva tietokone josta gigabitin ethernet yhteys omakotitaloon. Sähköä tulee kahdesta erillisestä pistokkeesta. Toinen tietokoneelle ja tarvittaville apuvälineille, kuten luukun avaamisjärjestelmälle ja lämmittimille ja toinen jalustalle ja instrumenteille. Tolpan ympärille tulee valunmuotoinen suojarakennelma puusta joka yltää jalustan pään korkeudelle ja sen yläpuolelle tulee luukku jonka sisälle teleskooppi mahtuu. Luukku avataan aluksi manuaalisesti, mutta jatkossa se toiminto sähköistetään. Kameran virkaa toimittaa vanha 350d ja autoguidaus toimii etsinputken läpi AstroLuminan guiderikameralla. Observatoriota tullaan ohjaamaan Maxim DL softalla ja sen plugineilla sekä usb-relettä varten tehdyllä webbikäyttöliittymällä.

Maanantaina luvassa kuvia alueesta ja valun etenemisestä.


Poissa Kaizu

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3213
  • Jotkut jutut on niin viisaita, ettei ne naurata.
    • Kaizun kotisivu(t)
Vs: Obstruktio Observatorio
« Vastaus #1 : 01-08-2011, 01:58:18 »
Mikset kiinnitä tolppaa suoraan kallioon?

Kaizu
Kai Forssen

Poissa Jarkko.A

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 463
Vs: Obstruktio Observatorio
« Vastaus #2 : 01-08-2011, 08:15:19 »
Tuokin kävi mielessä, mutta kallio on epätasainen ja viettää etelään päin sen verran että jos jalka joka on pohjoiseen päin suunnattuna, on sillä pituuseroa 10cm ylöspäin kahteen muuhun jalkaan nähden jolloin säätövara jalustan mukana tulleilla pulteilla alkaa loppumaan. Toinen asia on se, että valuun saa helposti kiinnitettyä sitten säältä suojaavan rakennelman rungon tekemällä ensiksi reiät betoniin ja pistämällä niihin ankkurit ja ruuvaamalla sitten paksun kehikkopuun läpi ruuvit ankkuritulppiin. Pitäisi tulla aika tukeva rakennelma tuon jälkeen.

Valu on myös aika kiinteä jolloin tuon jalustapään kantokyvyn puitteissa ei saataisi edes selkeää stabiliteettieroa sille onko jalusta kiinni valussa vaiko kalliossa. Kävi kyllä mielessä jos poraisi valun läpi kallioon asti ja kiinnittäisi sitten kallioon sen ankkurin ja vaihtaisi pultit pitemmiksi, mutta mainittavaa hyötyä tästä ei kuitenkaan olisi parantuneen kantokyvyn tai seurantatarkkuuden myötä. Valu tulee tuskin myös liikkumaan paikaltaan sillä valun pohjan muodot lukitsevat sen kätevästi kallioon kun jo käytettävän kuivasementin massa on aika reipas.

Tuossa tulee myös samalla opittua valun suunnittelu ja tekeminen jotka tukevat observatorion tavoitteita. Kallioon poraamistakin tulee opeteltua kun poraan muutamat reiät valua paikallaan pitäviä metallitappeja varten vaikka sille ei edes ole tarvetta ihan vaan sen takia että tulee opeteltua poravasaran käyttö kallioon poratessa. Noiden reikien tavoitteena on olla myös mahdollisimman suorat oletettuun tasaiseen pintaan nähden. Vaikka maapallo on pyöreä, on mikrorakentamisessa järkevää olettaa se litteäksi.

Tasaisen valun päälle on myös helppo rakentaa kehikot tietokoneita ja muita laitteita ja säilytystiloja varten.

En näe hyötyinä muuta kuin sen, että se olisi parempi kiinnitysmuoto ja että sillä välttäisi valun tekemisen, mutta valu itsessään mahdollistaa kehikon rakentamisen helposti, kun käytössä on suoraa kiinteää pintaa johon porata se kiinni. Jos tuota suojaa ei tulisi tolpan, jalustan ja teleskoopin päälle, olisi tuo kallioon kiinnitys ihanteellinen. Silloin tosin jalustapää, teleskooppi ja havaintovälineet pitäisi tuoda erillisestä suojasta paikalle joka kerta kun havaintoihin ryhdytään joka ei täytä taas projektille asetettua kriteeriä toiminnasta ilman paikallaoloa. Myöskään sen myötä ei tulisi opittua kehikon rakentamista tai luukun sulkemismekanismin tekoa.